www.teoforum.net

Kohtaamisfoorumi ihmisille, jotka haluavat erottaa ajatuksissaan totuuden epätodesta ja jotka haluavat käyttää voimiaan ihmiskunnan ja muun luomakunnan hyvää elämää edistäviin tekoihin.

... Polkuja hengellisyydestä henkiseen kasvuun…

Tuomaan evankeliumi

Jeesuksen sanoja ajanlaskumme alkuajoilta

Alkuperäiset kirjoitukset Jeesuksen opetuksista

Tuomaan evankeliumi löydettiin Egyptistä Nag Hammadista v.1945 yhdessä noin 50 muun koptinkielisen kirjoituksen kanssa. Kirjasto näytti olevan kätketty suunnitellusti  joskus 300-luvulla jKr. Nyt ne ovat tulleet julkisuuteen aikana, jolloin niitä  ei heti tuhota vaarallisina harhaoppeina, vaan niitä voidaan tutkia ja vieläpä ymmärtääkin.

Useat alkuaikojen kirkkoisät viittaavat kirjoituksissaan Tuomaan evankeliumiin, joten se näyttää olleen varhaiskristillisyydessä laajahkossa käytössä. Myös kreikankielisiä katkelmia on löydetty.

Kirkon opin muotoutuessa Paavalin jalanjäljissä ainoaksi oikeaksi uskonnoksi tarkasti määriteltyine opinkappaleineen, koptilaisen yhteisön Jeesuksen omiin opetuksiin perustuvat käsitykset eivät enää täysin sopineet noihin raameihin.

Tuomas oli Jeesuksen kahdeksas apostoli. Opetuslasten hajaantuessa ja vainojen alkaessa Tuomas perusti (Taddeuksen kanssa) Jeesuksen opetuksiin perustuvan lahkon. Heidän aikaan saamastaan seitsemästä kirjakaääröstä kehkeytyi Tuomaan evankeliumi. Kirja jäi tuolloin keskeneräiseksi Tuomaan joutuessa yllättäen tapetuksi Intiassa.

Tuomasta on kutsuttu ”epäileväksi Tuomaaksi”, koska kirkko on kokenut Tuomaan evankeliumin uhkaksi. Tuomas oli liian tunnettu, että häntä olisi voinut pyyhkiä kokonaan olemattomaksi, joten historiaa on hieman muutettu niin Tuomaan kuin muidenkin Jeesuksen aitoja sanoja opettaneiden suhteen. Näistä merkittävimpiä opettajia olivat Stefanus ja Maria Magdalena.

Stefanus oli varhainen kirkon johtaja, joka mainitaan Raamatussa muutaman kerran. Apostolien teoissa jopa: ”Ja Stefanus, täynnä armoa ja voimaa, teki suuria ihmeitä ja tunnustekoja kansassa. Niin nousi muutamia … väittelemään Stefanuksen kanssa, mutta he eivät kyenneet pitämään puoliaan sitä viisautta ja henkeä vastaan, jolla hän puhui.” Stefanuksella oli oma  evankeliuminsa , jossa hän opetti J:n mukaista maailman tarkastelutapaa, henkistä näköä, jolla näemme asian ytimeen ja todellisuuteen katsomalla aineellisen maailman lävitse.

Toinen historian lehdiltä poistettu ja vähätelty hahmo on Maria Magdalena. Hän ei suinkaan ollut prostituoitu, vaan J:n henkisen liikkeen yksi johtohahmoista. jolla oli myös J:n opetusten mukainen evankeliumi.

Suuri osa J:n kannattajista oli naisia, mikä oli hyvin radikaalia tuohon aikaan. J ei kuitenkaan tehnyt mitään eroa miesten ja naisten välille, ja naiset tunsivat itsensä tervetulleeksi hänen seuraansa. Naisista tuli tärkeä osa J:n papistoa. He opettivat toisiaan, ja järjestelivät ruokaa ja majoitustiloja muiden naisten taloihin. Miehet saattoivat siten kulkea paikasta toiseen saarnamatkoillaan,  ja niin heistä pidettiin yleensä hyvää huolta.

Maria meni ensimmäisenä J:n hautaan voidellakseen ruumiin. Tuo oikeus oli juutalaisessa kulttuurissa sallittu vain läheisille perheenjäsenille. J myös ilmestyi ensimmäisenä ruumiista erkanemisensa jälkeen kehossaan juuri Marialle. Ilmestymisen tarkoituksena oli tietysti osoittaa, miten epätodellinen aineellinen keho on. Maria ymmärsi tämän, ja opetti ihmisiä J:n sanojen mukaisesti.

Tuomaan evankeliumia kutsuttiin alun perin ”Sanonnoiksi”. Oli olemassa toinenkin J:n sanoihin perustuva evankeliumi, jonka nimi oli ”Mestarin sanoja”. Kyseessä on kuuluisa lähde ”Q”, jota synoptiset Markuksen, Matteuksen ja Luukkaan evankeliumit lainasivat. Niistä on jätetty pois kohdat, jotka eivät sopineet Paavalin myöhemmin kehittämään teologiaan.

Myöhemmin kirkko hävitti sekä ”Tuomaan” että ”Sanat”, eikä niitä nähty ennen kuin muunneltu versio Tuomaasta löytyi Nag Hammadista.

Löydetty teksti on siis kirjoitettu 300-luvun tienoilla. Versiossa on kuitenkin kolmasosa myöhempiä lisäyksiä, jotka on siihen  liitetty ristiinnaulitsemisen ja neljännen vuosisadan alun välisenä 300 vuoden aikana.

Alkuperäinen teksti sisältää 70 sanontaa, joissa Jeesus opettaa uudenlaista maailman tarkastelemisen tapaa. Jeesus oli mystikko, ja niinpä sanonnatkin ovat melko mystillisiä.

Kyse onkin henkisestä näöstä. J opettaa näkemisestä sen, että on katsottava katoavan aineellisen pinnan ja ilmiöiden lävitse pysyvään henkitodellisuuteen. Varmemmaksi vakuudeksi meillä jokaisella on käytettävissämme Pyhän Hengen eli Totuuden Hengen opastus, inspiraatio näiden asioiden henkilökohtaiseen ymmärtämiseen. Sanoma on puhtaan ei-dualistinen, ykseys Hengessä.

Inspiraatio, ”in spirit”, hengessä oleminen, luovan hengen virtaus meissä ja meidän kauttamme on juuri tämän ykseyden ilmaus. Se edellyttää individualistisen kautemme ohittamista.
(individualism  = in divided dualism).

Sanonnat

Alkuperäiset 70 Sanontaa ovat tässä nykykielellä ilmaistuna. Suluissa on sanontojen järjestysluku Nag Hammadin versiossa.

Nämä ovat ne salatut sanat, jotka elävä Jeesus puhui, ja Didymos Juudas Tuomas merkitsi muistiin.

1. (1) Ja hän sanoi: ”Sen, joka löytää näiden sanojen merkityksen, ei tarvitse maistaa kuolemaa.”
2. (2)  J sanoi: ”Niiden, jotka etsivät, ei tule lopettaa etsimistä, ennen kuin he löytävät. Kun he löytävät, he käyvät levottomiksi, he alkavat ihmetellä suuresti ja niin he hallitsevat kaikkea.”
3. (3)  J sanoi: ”Jos opettajasi sanovat sinulle: ’Katso, Jumalainen ohjesääntö on taivaalla’, silloin linnut menevät sinun edellesi. Jos he sanovat sinulle: ’Se on meressä’, silloin kalat menevät sinun edellesi. Jumalainen ohjesääntö on pikemminkin sinussa, ja sinä olet kaikkialla. Kun tunnet itsesi, sinut tunnetaan, ja ymmärrät meidän olevan yksi. Mutta ellet tunne itseäsi, elät köyhyydessä ja olet itse köyhyys.”
4. (4)  J sanoi: ”Vanhaksi eläneen ihmisen ei pidä epäröidä kysyä pieneltä lapselta elämän tarkoitusta, ja niin hän saa elämän. Sillä monet ensimmäisistä tulevat viimeisiksi ja heistä tulee yksi ainut.
5. (5) Tiedä, mitä kasvojesi edessä on, niin se, mikä sinulta on kätkössä, paljastuu sinulle. Eikä ole mitään kätkössä olevaa, mikä ei paljastuisi.
6. (6)  Opetuslapset kysyivät häneltä: ”Haluatko meidän paastoavan? Miten meidän tulee rukoilla? Tuleeko meidän harjoittaa laupeutta? Millaista ruokavaliota meidän tulee noudattaa?”    
            J sanoi: ”Minne tahansa maaseudulla menettekin ja kun ihmiset antavat teille suojan, syökää mitä teille tarjotaan. Sillä ei se, minkä suuhunne laitatte, teitä likaa, pikemminkin se, mitä suustanne päästätte, paljastaa teidät.”
7. (8)  J sanoi: ”Viisas kalastaja heitti verkkonsa veteen. Kun hän koki verkon, se oli täynnä pieniä kaloja. Joukossa oli myös yksi suuri ja komea kala.  Hän heitti kaikki pienet kalat takaisin veteen ja valitsi suuren kalan. Jos jollakulla on kaksi korvaa, hän kuulkoon tätä.”
8. (9)  J  sanoi: ”Kylväjä meni pellolle ja otti mukaansa kourallisen siemeniä ja levitti ne ympäriinsä. Jotkut siemenistä putosivat tielle ja linnut tulivat ja söivät ne. Toiset putosivat kivien päälle eivätkä ne juurtunet ja tuottanet jyviä. Jotkut siemenistä putosivat orjantappuroiden sekaan, tukehtuivat sinne ja madot söivät ne. Ja vielä toiset putosivat hyvään maahan ja tuottivat hyvän sadon: kuusikymmentä mittaa ja satakaksikymmentä mittaa.
9. (11) Kuolleet eivät ole eläviä eivätkä elävät kuole.
10. (13)  J sanoi .opetuslapsille: ”Verratkaa minua johonkin ja sanokaa millainen olen.” Simon Pietari sanoi hänelle: ”Olet kuin viisauden opettaja.”Tuomas sanoi hänelle:”Mestari, en kykene mitenkään sanomaan millainen sinä olet.” Niin J otti hänet syrjään ja lausui hänelle kolme asiaa. Kun Tuomas palasi takaisin ystäviensä luo, he kysyivät häneltä: ”Mitä J sanoi sinulle?” Tuomas sanoi heille: ”Jos kerron teille yhdenkään niistä asioista, jotka hän minulle sanoi, otatte kiven käteenne ja kivitätte minut ja näistä kivistä nousevat tulenlieskat, jotka polttavat teidät poroksi.”
11. (17)  J sanoi: ”Annan teille jotakin, mitä yksikään silmä ei ole nähnyt, yksikään korva ei ole kuullut, yksikään käsi ei ole koskenut ja mikä ei ole syntynyt ihmisen sydämen.”
12. (18) Seuraajat sanoivat J:lle: ”Kerro meille millainen loppumme tulee olemaan.” Hän sanoi: ”Oletteko sitten löytäneet alun, koska etsitte loppua? Sillä loppu on siellä missä on alkukin. Onnekas on se, joka seisoo alussa: hän tuntee lopun eikä maista kuolemaa.”
13. (20) Opetuslapset sanoivat J:lle: ”Kerro meille, millainen Jumalainen ohjesääntö on. ”Hän sanoi heille: ”Se on kuin sinapinsiemen. Se on pienin kaikista siemenistä, mutta kun se putoaa valmistettuun maahan, siitä kasvaa iso kasvi ja siitä tule turva taivaan linnuille.
14. (22) Kun teet kahdesta yhden, ja kun teet sisäisestä ulkoisen kaltaisen ja ulkoisesta sisäisen kaltaisen ja ylemmästä samanlaisen kuin alemmasta, ja kun teet miehestä ja naisesta yhden niin, ettei mies ole mies eikä nainen nainen…silloin astut valtakuntaan.
15. (23) Minä valitsen teidät, yhden tuhannesta ja kaksi kymmenestätuhannesta, ja he seisovat yhtenä.
16. (24) Opetuslapset sanoivat: ”Näytä meille se paikka, jossa olet, sillä meidän on etsittävä sitä.” Hän sanoi heille: ”Se jolla on kaksi korvaa, kuulkoon tarkkaan! Valoisan ihmisen sisällä on valo, joka loistaa koko maailmaan. Ellei se loista, on pimeää.”
17. (26) Näet rikan veljesi silmässä, mutta et parrua, joka on omassa silmässäsi. Kun poistat parrun omasta silmästäsi, silloin näet riittävän selkeästi, jotta voit poistaa rikan veljesi silmästä.
18. (28) Seisoin ihmisten keskellä ja kaikki olivat juovuksissa eikä yksikään heistä ollut janoinen. He tulivat maailmaan tyhjin käsin ja pyrkivät lähtemään maailmasta tyhjin käsin. Mutta sillä välin he ovat juovuksissa. Kun he jättävät viininsä, heidän silmänsä avutuvat.
19. (31) Profeettaa ei tunnusteta hänen omassa kaupungissaan. Lääkäri ei paranna niitä, jotka tuntevat hänet.
20. (32) J sanoi: ”Korkealle mäelle linnoitettua kaupunkia ei voi kukistaa eikä sitä voi kätkeä.”
21. (34) J sanoi: ”Jos sokea taluttaa sokeaa, molemmat putoavat kuoppaan.”
22. (36) Älä murehdi aamusta iltaan ja illasta aamuun sitä, mitä aiot pukea yllesi. Liljatkaan eivät tee työtä eivätkä kehrää.
23. (37) Kun riisut vaatteesi vailla syyllisyyttä ja asetat ne jalkojesi alle kuin pikkulapsi ja poljet ne maahan, silloin näet eläväisen pojan etkä enää pelkää.
24. (40) Viiniköynnös on istutettu Isän ulkopuolelle, mutta koska se ei ole vahva, se juuritaan irti ja se kuolee.
25. (41) J sanoi: ” Sille, jolla on jo jotakin, annetaan lisää, ja siltä, jolla ei ole mitään, viedään sekin vähä, mikä hänellä on.”
26. (42) Olkaa ohikulkijoita.
27. (45) Viinirypäleitä ei korjata orjantappuroista eikä viikunoita kerätä ohdakkeista.
28. (47) Ihminen ei voi ratsastaa kahta hevosta eikä taivuttaa kahta jousta. Eikä palvelija voi palvella kahta herraa, muuten palvelija kunnioittaisi toista ja loukkaisi toista.
    Kukaan ei juo vanhaa viiniä vain halutakseen heti sen perään nuorta viiniä. Nuorta viiniä ei kaadeta vanhoihin leileihin, koska ne voisivat särkyä, eikä vanhaa viiniä kaadeta uusiin leileihin, sillä viini saattaisi mennä pilalle. Vanhaa paikkaa ei ommella uuteen kankaaseen, sillä se saattaisi revetä.
29. (48) J sanoi: ”Jos kaksi solmii rauhan keskenään samassa talossa, he sanovat vuorelle: ’Tule tänne!’ ja vuori tulee.”
30. (49) Onnekkaita olette te, jotka olette yksin ja valittuja, sillä te löydätte Valtakunnan. Sillä sieltä te olette tulleet ja sinne te olette palaava.
31. (51) Opetuslapset sanoivat hänelle: ”Milloin kuolleet saavat rauhan ja milloin uusi maailma koittaa? ” Hän sanoi heille: ”Se mitä te odotatte, on jo tullut, mutta te ette tiedä sitä.”
32. (52) Opetuslapset sanoivat hänelle: ”Kaksikymmentäneljä profeettaa on puhunut Israelissa ja he ovat kaikki puhuneet sinusta.” Hän sanoi heille: ”Te ette ole huomanneet lähellänne olevaa elävää vaan olette sen sijaan puhuneet kuolleista.”
33. (54) Onnekkaita ovat köyhät, sillä heidän on Isän valtakunta.
34. (56) Se, joka on oppinut ymmärtämään tätä maailmaa, on löytänyt vain ruumiin, ja sille, joka on löytänyt ruumiin, maailma ei ole enää minkään arvoinen.
35. (57) Jumalainen ohjesääntö on kuin ihminen, jolla oli hyvä siemen. Hänen kilpailijansa kylvi yön turvin rikkaruohoja hänen hyvän siemenensä sekaan. Hän ei kuitenkaan antanut työntekijöidensä kitkeä rikkaruohoja vaan sanoi heille: ”Ei, sillä silloin saattaisitte nyhtää vehnän maasta niiden mukana.” Sillä sadonkorjuun aikaan rikkaruohot on helppo havaita ja silloin ne voi kitkeä ja polttaa.
36. (58) J sanoi: ”Onnittelut sille, joka on antanut anteeksi ja löytänyt elämän.”
37. (59) Etsi Eläväistä niin pitkään kuin itse elät. Sillä kun olet kuollut ja yrität silloin nähdä Eläväisen, et kykene näkemään Häntä.
38. (61) Minä olen se, joka tulee siitä, mikä on kokonainen. Isä antoi minulle omastaan. Siksi sanon, että jos joku on kokonainen, hän on täynnä valoa, mutta joku taasen on jakautunut, hän on täynnä pimeyttä.
39. (62) J sanoi: ”Paljastan arvoitukseni niille, jotka ovat arvoituksini valmiita. Älä anna vasemman kätesi tietää, mitä oikea kätesi tekee.”
40. (63) Eräällä rikkaalla miehellä oli valtavasti rahaa. Hän sanoi.”Sijoitan rahani niin, että voin kylvää, niittää, istuttaa ja täyttää varastoni sadolla, jotta minulta ei puuttuisi mitään.” Näitä asioita hän ajatteli sydämessään, mutta samana yönä hän kuoli.
41. (66) J sanoi:” Näytä minulle se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät. Se on lakikivi.
42. (67) J sanoi: ”Niiltä, jotka tietävät kaiken, mutta ovat itsessään puutteellisia, puuttuu kaikki.
43. (70) J sanoi: ”Jos tuot esille sen, mikä sisälläsi on, se mikä sinussa on, pelastaa sinut. Ellei sinun sisälläsi ole sitä, se, mikä ei ole sisälläsi, tappaa sinut.”
44. (72) Eräs henkilö sanoi hänelle: ”Käske veljiäni jakaman isäni omaisuus kanssani.” Hän vastasi: ”Veli, kuka teki minusta jakajan?” Hän kääntyi opetuslastensa puoleen ja sanoi heille: ” Olenko minä mielestänne jakaja?”
45. (75) J sanoi: ”Monet seisovat ovella, mutta ne, jotka ovat yksin, saavat astua häähuoneeseen.
46. (76) J sanoi: ”Jumalainen ohjesääntö on kuin kauppias, jolla oli paljon kauppatavaraa, ja joka löysi helmen. Tuo kauppias oli ajattelevainen; hän myi tavaransa ja osti helmen itselleen. Etsikää siis tekin sitä aarretta, joka ei petä teitä, ja joka kestää ja jota koit eivät syö eivätkä madot tuhoa.”
47. (79) Eräs nainen väkijoukosta sanoi hänelle: ”Onnekas on se kohtu, joka sinut synnytti, ja rinta, joka sinut ruokki.” Hän sanoi naiselle: ” Onnekas on se, joka on kuullut isän sanan ja pitäytynyt siinä todella. Sillä on koittava päivä, jolloin sanot: ”Onnekas on se kohtu, joka ei ole tullut raskaaksi, ja rinta, josta ei ole maitoa tihkunut.”
48. (80) J sanoi: ”Se joka on löytänyt maailman on löytänyt ruumiin, ja sille, joka on löytänyt ruumiin, maailma ei ole enää minkään arvoinen.”
49. (85) J sanoi: ”Aatami tuli suuresta voimasta ja suuresta rikkaudesta, mutta hän ei ollut teidän arvoisenne. Sillä jos hän olisi ollut jonkin arvoinen, hän ei olisi maistanut kuolemaa.”
50. (86) J sanoi: ”Ketuilla on kolonsa ja linnuilla pesänsä, mutta ihmisillä ei ole mitään paikkaa, missä maata ja levätä.”
51. (87) J sanoi: ”Miten onneton onkaan keho, joka on riippuvainen kehosta, ja miten onneton onkaan sielu, joka on riippuvainen näistä kahdesta.”
52. (88) J sanoi:” Viestintuojat ja profeetat tulevat luoksenne ja antavat teille sen, mikä teille kuuluu. Antakaa te heille vuorostanne se, mikä teillä on, ja sanokaa itsellenne: ”Milloin he tulevat ja ottavat sen, mikä heille kuuluu?”
53. (89) J sanoi: ”Miksi pesette kupin ulkopuolen? Ettekö ymmärrä, että se, joka teki sisäpuolen on sama, joka teki ulkopuolenkin?”
54. (90) J sanoi :”Tulkaa luokseni, sillä minun ikeeni on miellyttävä ja herruuteni lempeä, ja niin löydätte itsellenne rauhan.”
55. (91) He sanoivat hänelle: ”Kerro meille, kuka olet, jotta me voisimme uskoa sinuun.” Hän sanoi heille: ”Te tutkitte Taivasta ja maata, mutta ette ole oppineet tuntemaan sitä, joka on lähellänne, ettekä osaa tutkia tätä hetkeä.”
56. (92) J sanoi: ”Etsikää, niin te löydätte. En kuitenkaan kertonut teille aiemmin niitä asioita, joita minulta kysyitte. Nyt olen halukas kertomaan ne, mutta te ette etsi niitä.”
57. (94) Se, joka etsii, löytää. Ja sille, joka kolkuttaa, avataan.”
58. (95) Jos sinulla on rahaa, älä lainaa sitä korkoa vastaan. Anna se mieluummin jollekulle, joka ei maksa sitä takaisin.”
59. (96) J sanoi: ”Jumalainen ohjesääntö on kuin nainen. Hän otti pienen palan juurta, kätki sen taikinaan ja teki siitä suuria leipiä. Se, jolla on kaksi korvaa, kuulkoon tarkkaan.”
60. (97) J sanoi: Jumalainen ohjesääntö on kuin nainen, joka kantoi ruokaa täynnä olevaa ruukkua. Kun hän käveli kaukaista tietä, ruukun kahva särkyi ja ruokaa putoili tielle hänen taakseen. Hän ei tiennyt sitä; hän ei ollut havainnut ongelmaa. Kun hän pääsi kotiin, hän laski ruukun alas ja huomasi sen olevan tyhjä.”
61. (99) Opetuslapset sanoivat hänelle: ”Sinun veljesi ja äitisi odottavat ulkona.” Hän sanoi heille: ”Ne teistä, jotka tekevät, kuten isäni haluaa, ovat veljiäni ja äitini. He pääsevät Isän valtakuntaan.”
62. (100) He näyttivät J:lle kultakolikkoa ja sanoivat hänelle: ”Rooman keisarin palvelijat vaativat miltä veroa.” Hän sanoi heille: ”Antakaa keisarille, mikä keisarille kuuluu. Antakaa Jumalalle, mikä Jumalalle kuuluu.
63. (103) J sanoi: ”Onnittelut niille, jotka tietävät, mistä kapinalliset aikovat hyökätä. He voivat jakaa varastonsa ja olla valmiita kapinallisten tullessa.”
64. (106) J sanoi: ”Kun teette kahdesta yhden, teistä tulee Aatamin lapsia, ja kun sanotte: ’Vuori, väisty! se väistyy.”
65. (107) J sanoi: ” Jumalainen ohjesääntö on kuin paimen, jolla oli sata lammasta. Eräs niistä, kaikkein suurin, joutui eksyksiin. Hän jätti muut yhdeksänkymmentäyhdeksän lammasta ja etsi kadonnutta niin pitkään, kunnes löysi sen. Uurastettuaan kauan hän sanoi lampaalle: ” Rakastan sinua enemmän kuin muita yhdeksääkymmentäyhdeksää.”
66. (108) J sanoi: ”Siitä, joka juo minun suustani, tulee niin kuin minä. Minusta tulee hän ja kaikki salatut asiat paljastuvat hänelle.”
67. (109) J sanoi: ”Jumalainen ohjesääntö on kuin ihminen, jonka peltoon oli kätketty aarre, mutta hän ei tiennyt sitä. Ja kun hän kuoli, hän jätti sen pojalleen. Poikakaan ei tiennyt siitä mitään. Poika otti pellon hallintaansa ja myi sen. Ostaja alkoi kyntää peltoa, löysi aarteen, ja alkoi lainata rahaa korkoa vastaan kenelle halusi.”
68. (110)  J sanoi: ”Se joka on löytänyt maailman ja tullut rikkaaksi, kieltäköön maailman.”
69. (111) J sanoi: ”Taivaat ja maat kiertyvät kokoon sinun tullessasi, ja se, joka elää eläväisen myötä, ei näe kuolemaa. Enkö sanonutkin: ” Niille, jotka ovat löytäneet itsensä, maailmalla ei ole enää mitään arvoa?”
70. (113) Opetuslapset sanoivat hänelle:” Milloin Valtakunta tulee?” Hän sanoi: ”Ei se tule sitä etsimällä.  Kukaan ei tule sanomaan: ’Katso tänne’, tai: Katso tuonne.’ Isän valtakunta on pikemminkin levittäytyneenä koko maailman ylle, eivätkä ihmiset sitä näe.”

Lausumassa 13 kerrotaan, että J sanoi Tuomaalle kolme asiaa, jotka kuitenkin siinä yhteydessä jäivät salatuiksi. Nämä lauseet olivat tuolloin liian arkaluontoisia edes muille opetuslapsille paljastettavaksi, sillä Tuomas sanoi heille: ”Jos kerron teille yhdenkään niistä asioista, jotka hän minulle sanoi, otatte kiven käteenne ja kivitätte minut ja näistä kivistä nousevat tulenlieskat, jotka polttavat teidät poroksi.”

Kyseessä olivat sanat, jotka olisi tuona aikana käsitetty jumalanpilkaksi, ja josta olisi voinut olla seurauksena tuo perinteisen juutalaisen lain mukainen kivitysrangaistus . Tulenlieskat jotka polttavat ovat Hengen voimaa, jota ihmiset eivät vielä tuolloin olisi käsittäneet eivätkä kestäneet .

Nämä kolme asiaa olivat:

13.1	Uneksit aavikosta, jossa kangastukset ohjaavat ja kiduttavat sinua, mutta nämä kuvat ovat sinusta itsestäsi lähtöisin.
13.2	Isä ei luonut aavikkoa, ja kotisi on yhä hänen luonaan.
13.3	Palataksesi takaisin anna anteeksi veljellesi, sillä vain siten annat anteeksi itsellesi.

Jumala ei siis ole luonut näkyvää maailmaa, vaan paikallislogos, luojahenki sekä ego, joiden ilmentymiä Kokonaisuudesta erkaantuneet ihmiset ja aineellinen maailma on. Vaellamme aikamme tässä matalan värähtelyn ja erillisyyden harhamaailmassa, erämaassa. Kun olemme saaneet kylliksemme egostamme ja tästä muuttuvasta varjojen maasta, on aika palata kotiin, Luvattuun maahan, eli Hengen yhteyteen ja Ykseyteen.

Syyllisyys ja pelko ovat ne mielemme ominaisuudet, jotka jumittavat meidät ajallisiin ja ratkaisemattomiin draamoihin. Keino paluuseemme on ymmärrys siitä, että kehomme ja ainemaailma ovat vain opetusvälineitä anteeksiannon merkityksestä ja toteuttamisesta.

Syntiä ei varsinaisesti ole, on vain merkityksettömiä ajallisia erehdyksiä, joita ei tarvitse eikä pidä  jäädä vatvomaan, kun katsomme  niitä  Hengen näkökulmasta.

Ainemaailman kokemuksessamme kyseessä on Kaksinaisuuden Korkeakoulu, jonka oppilaita olemme, ja jonka käymme mielellämme.  Oppiaine on ”vastuullinen luovuus.” Oppimäärän suorittaminen antaa ymmärryksen hallita ainetta, joka on valoenergian tiivistymää. Otamme vastuun ajattelustamme, asenteestamme, omasta elämästämme, ja luomme elämämme tapahtumat itse, tällä kertaa tietoisena siitä. Vuori siirtyy.

Parantuminen ja anteeksianto on sama asia. Anna anteeksi itsellesi, ja jatkuvasti kaikille muillekin mitä hyvänsä tapahtuukin. Sairauksien syy, mielen epätasapainotila eli dualistisuus poistuu.

Luovu egostasi, aineeseen samaistuvasta kuvitelmastasi, ja samaistu Henkeen, joka olet. Kuolemaa ei ole, sillä olet kuolematon sielu.

Avaudu Inspiraatiolle, Hengen johdatukselle, jonka löydät sisältäsi. Luota siihen ja toteuta sen neuvot.

Nämä ovat keinot vapautua erillisyydestä ja pelosta, kaksinaisuudesta. Pääset rauhaan, rakkauteen ja ykseyteen. Tie, Totuus ja Elämä avautuu edessäsi. Suunta, Ohje, ja Luova Kokemus toteutukoon meissä ja meidän kauttamme.

”Taivasten valtakunta on sisäisesti teissä.”

Lähteitä ja kirjallisuutta:

Maailmankaikkeus katoaa /Gary R. Renard

Kuolematon todellisuutesi /Gary R. Renard

Johanneksen evankeliumi I-VII / Pekka Ervast

Tuomaan evankeliumin avain /Kalervo Mielty

Raamattu

Urantia-kirja – kirja henkisistä ja planetaarisista hierarkioista, maapallon historiasta, Jeesuksen maanpäällisestä elämästä ja opetuksista (järjen tasolla)

Ihmeiden oppikurssi -teos ja työkirja anteeksiannosta ja egosta sekä J:n uusimmista opetuksista