|
Tuomaan evankeliumi
Jeesuksen sanoja ajanlaskumme alkuajoilta
Alkuperäiset kirjoitukset Jeesuksen opetuksista
Tuomaan evankeliumi löydettiin Egyptistä Nag Hammadista
v.1945 yhdessä noin 50 muun koptinkielisen kirjoituksen kanssa. Kirjasto näytti
olevan kätketty suunnitellusti joskus 300-luvulla jKr. Nyt ne ovat tulleet
julkisuuteen aikana, jolloin niitä ei heti tuhota vaarallisina harhaoppeina,
vaan niitä voidaan tutkia ja vieläpä ymmärtääkin.
Useat alkuaikojen kirkkoisät viittaavat kirjoituksissaan Tuomaan
evankeliumiin, joten se näyttää olleen varhaiskristillisyydessä laajahkossa
käytössä. Myös kreikankielisiä katkelmia on löydetty.
Kirkon opin muotoutuessa Paavalin jalanjäljissä ainoaksi
oikeaksi uskonnoksi tarkasti määriteltyine opinkappaleineen, koptilaisen
yhteisön Jeesuksen omiin opetuksiin perustuvat käsitykset eivät enää täysin
sopineet noihin raameihin.
Tuomas oli Jeesuksen kahdeksas apostoli. Opetuslasten
hajaantuessa ja vainojen alkaessa Tuomas perusti (Taddeuksen kanssa) Jeesuksen
opetuksiin perustuvan lahkon. Heidän aikaan saamastaan seitsemästä
kirjakaääröstä kehkeytyi Tuomaan evankeliumi. Kirja jäi tuolloin
keskeneräiseksi Tuomaan joutuessa yllättäen tapetuksi Intiassa.
Tuomasta on kutsuttu ”epäileväksi Tuomaaksi”, koska kirkko
on kokenut Tuomaan evankeliumin uhkaksi. Tuomas oli liian tunnettu, että häntä
olisi voinut pyyhkiä kokonaan olemattomaksi, joten historiaa on hieman muutettu
niin Tuomaan kuin muidenkin Jeesuksen aitoja sanoja opettaneiden suhteen. Näistä
merkittävimpiä opettajia olivat Stefanus ja Maria Magdalena.
Stefanus oli varhainen kirkon johtaja, joka mainitaan
Raamatussa muutaman kerran. Apostolien teoissa jopa: ”Ja Stefanus, täynnä armoa
ja voimaa, teki suuria ihmeitä ja tunnustekoja kansassa. Niin nousi muutamia …
väittelemään Stefanuksen kanssa, mutta he eivät kyenneet pitämään puoliaan sitä
viisautta ja henkeä vastaan, jolla hän puhui.” Stefanuksella oli oma
evankeliuminsa , jossa hän opetti J:n mukaista maailman tarkastelutapaa,
henkistä näköä, jolla näemme asian ytimeen ja todellisuuteen katsomalla
aineellisen maailman lävitse.
Toinen historian lehdiltä poistettu ja vähätelty hahmo on
Maria Magdalena. Hän ei suinkaan ollut prostituoitu, vaan J:n henkisen liikkeen
yksi johtohahmoista. jolla oli myös J:n opetusten mukainen evankeliumi.
Suuri osa J:n kannattajista oli naisia, mikä oli hyvin
radikaalia tuohon aikaan. J ei kuitenkaan tehnyt mitään eroa miesten ja naisten
välille, ja naiset tunsivat itsensä tervetulleeksi hänen seuraansa. Naisista
tuli tärkeä osa J:n papistoa. He opettivat toisiaan, ja järjestelivät ruokaa ja
majoitustiloja muiden naisten taloihin. Miehet saattoivat siten kulkea paikasta
toiseen saarnamatkoillaan, ja niin heistä pidettiin yleensä hyvää huolta.
Maria meni ensimmäisenä J:n hautaan voidellakseen ruumiin.
Tuo oikeus oli juutalaisessa kulttuurissa sallittu vain läheisille
perheenjäsenille. J myös ilmestyi ensimmäisenä ruumiista erkanemisensa jälkeen
kehossaan juuri Marialle. Ilmestymisen tarkoituksena oli tietysti osoittaa,
miten epätodellinen aineellinen keho on. Maria ymmärsi tämän, ja opetti ihmisiä
J:n sanojen mukaisesti.
Tuomaan evankeliumia kutsuttiin alun perin ”Sanonnoiksi”.
Oli olemassa toinenkin J:n sanoihin perustuva evankeliumi, jonka nimi oli
”Mestarin sanoja”. Kyseessä on kuuluisa lähde ”Q”, jota synoptiset Markuksen,
Matteuksen ja Luukkaan evankeliumit lainasivat. Niistä on jätetty pois kohdat,
jotka eivät sopineet Paavalin myöhemmin kehittämään teologiaan.
Myöhemmin kirkko hävitti sekä ”Tuomaan” että ”Sanat”, eikä
niitä nähty ennen kuin muunneltu versio Tuomaasta löytyi Nag Hammadista.
Löydetty teksti on siis kirjoitettu 300-luvun tienoilla. Versiossa
on kuitenkin kolmasosa myöhempiä lisäyksiä, jotka on siihen liitetty
ristiinnaulitsemisen ja neljännen vuosisadan alun välisenä 300 vuoden aikana.
Alkuperäinen teksti sisältää 70 sanontaa, joissa Jeesus
opettaa uudenlaista maailman tarkastelemisen tapaa. Jeesus oli mystikko, ja
niinpä sanonnatkin ovat melko mystillisiä.
Kyse onkin henkisestä näöstä. J opettaa näkemisestä sen, että
on katsottava katoavan aineellisen pinnan ja ilmiöiden lävitse pysyvään
henkitodellisuuteen. Varmemmaksi vakuudeksi meillä jokaisella on
käytettävissämme Pyhän Hengen eli Totuuden Hengen opastus, inspiraatio näiden
asioiden henkilökohtaiseen ymmärtämiseen. Sanoma on puhtaan ei-dualistinen,
ykseys Hengessä.
Inspiraatio, ”in spirit”, hengessä oleminen, luovan hengen
virtaus meissä ja meidän kauttamme on juuri tämän ykseyden ilmaus. Se
edellyttää individualistisen kautemme ohittamista.
(individualism = in divided dualism).
Sanonnat
Alkuperäiset 70 Sanontaa ovat tässä nykykielellä ilmaistuna.
Suluissa on sanontojen järjestysluku Nag Hammadin versiossa.
Nämä ovat ne salatut sanat, jotka elävä Jeesus puhui, ja
Didymos Juudas Tuomas merkitsi muistiin.
- (1) Ja hän sanoi: ”Sen, joka löytää näiden sanojen
merkityksen, ei tarvitse maistaa kuolemaa.”
- (2) J sanoi: ”Niiden, jotka etsivät, ei tule lopettaa
etsimistä, ennen kuin he löytävät. Kun he löytävät, he käyvät
levottomiksi, he alkavat ihmetellä suuresti ja niin he hallitsevat
kaikkea.”
- (3) J sanoi: ”Jos opettajasi sanovat sinulle: ’Katso,
Jumalainen ohjesääntö on taivaalla’, silloin linnut menevät sinun
edellesi. Jos he sanovat sinulle: ’Se on meressä’, silloin kalat menevät
sinun edellesi. Jumalainen ohjesääntö on pikemminkin sinussa, ja sinä olet
kaikkialla. Kun tunnet itsesi, sinut tunnetaan, ja ymmärrät meidän olevan
yksi. Mutta ellet tunne itseäsi, elät köyhyydessä ja olet itse köyhyys.”
- (4) J sanoi: ”Vanhaksi eläneen ihmisen ei pidä epäröidä
kysyä pieneltä lapselta elämän tarkoitusta, ja niin hän saa elämän. Sillä
monet ensimmäisistä tulevat viimeisiksi ja heistä tulee yksi ainut.
- (5) Tiedä, mitä kasvojesi edessä on, niin se, mikä sinulta
on kätkössä, paljastuu sinulle. Eikä ole mitään kätkössä olevaa, mikä ei
paljastuisi.
- (6) Opetuslapset kysyivät häneltä: ”Haluatko meidän
paastoavan? Miten meidän tulee rukoilla? Tuleeko meidän harjoittaa
laupeutta? Millaista ruokavaliota meidän tulee noudattaa?”
J sanoi: ”Minne tahansa
maaseudulla menettekin ja kun ihmiset antavat teille suojan, syökää mitä teille
tarjotaan. Sillä ei se, minkä suuhunne laitatte, teitä likaa, pikemminkin se,
mitä suustanne päästätte, paljastaa teidät.”
- (8) J sanoi: ”Viisas kalastaja heitti verkkonsa veteen. Kun
hän koki verkon, se oli täynnä pieniä kaloja. Joukossa oli myös yksi suuri
ja komea kala. Hän heitti kaikki pienet kalat takaisin veteen ja valitsi
suuren kalan. Jos jollakulla on kaksi korvaa, hän kuulkoon tätä.”
- (9) J sanoi: ”Kylväjä meni pellolle ja otti mukaansa
kourallisen siemeniä ja levitti ne ympäriinsä. Jotkut siemenistä putosivat
tielle ja linnut tulivat ja söivät ne. Toiset putosivat kivien päälle
eivätkä ne juurtunet ja tuottanet jyviä. Jotkut siemenistä putosivat
orjantappuroiden sekaan, tukehtuivat sinne ja madot söivät ne. Ja vielä
toiset putosivat hyvään maahan ja tuottivat hyvän sadon: kuusikymmentä
mittaa ja satakaksikymmentä mittaa.
- (11) Kuolleet eivät ole eläviä eivätkä elävät kuole.
- (13) J sanoi .opetuslapsille: ”Verratkaa minua johonkin
ja sanokaa millainen olen.” Simon Pietari sanoi hänelle: ”Olet kuin viisauden
opettaja.”Tuomas sanoi hänelle:”Mestari, en kykene mitenkään sanomaan
millainen sinä olet.” Niin J otti hänet syrjään ja lausui hänelle kolme
asiaa. Kun Tuomas palasi takaisin ystäviensä luo, he kysyivät häneltä: ”Mitä
J sanoi sinulle?” Tuomas sanoi heille: ”Jos kerron teille yhdenkään niistä
asioista, jotka hän minulle sanoi, otatte kiven käteenne ja kivitätte
minut ja näistä kivistä nousevat tulenlieskat, jotka polttavat teidät
poroksi.”
- (17) J sanoi: ”Annan teille jotakin, mitä yksikään silmä
ei ole nähnyt, yksikään korva ei ole kuullut, yksikään käsi ei ole
koskenut ja mikä ei ole syntynyt ihmisen sydämen.”
- (18) Seuraajat sanoivat J:lle: ”Kerro meille millainen
loppumme tulee olemaan.” Hän sanoi: ”Oletteko sitten löytäneet alun, koska
etsitte loppua? Sillä loppu on siellä missä on alkukin. Onnekas on se,
joka seisoo alussa: hän tuntee lopun eikä maista kuolemaa.”
- (20) Opetuslapset sanoivat J:lle: ”Kerro meille, millainen
Jumalainen ohjesääntö on. ”Hän sanoi heille: ”Se on kuin sinapinsiemen. Se
on pienin kaikista siemenistä, mutta kun se putoaa valmistettuun maahan,
siitä kasvaa iso kasvi ja siitä tule turva taivaan linnuille.
- (22) Kun teet kahdesta yhden, ja kun teet sisäisestä
ulkoisen kaltaisen ja ulkoisesta sisäisen kaltaisen ja ylemmästä
samanlaisen kuin alemmasta, ja kun teet miehestä ja naisesta yhden niin,
ettei mies ole mies eikä nainen nainen…silloin astut valtakuntaan.
- (23) Minä valitsen teidät, yhden tuhannesta ja kaksi
kymmenestätuhannesta, ja he seisovat yhtenä.
- (24) Opetuslapset sanoivat: ”Näytä meille se paikka, jossa
olet, sillä meidän on etsittävä sitä.” Hän sanoi heille: ”Se jolla on
kaksi korvaa, kuulkoon tarkkaan! Valoisan ihmisen sisällä on valo, joka
loistaa koko maailmaan. Ellei se loista, on pimeää.”
- (26) Näet rikan veljesi silmässä, mutta et parrua, joka on
omassa silmässäsi. Kun poistat parrun omasta silmästäsi, silloin näet
riittävän selkeästi, jotta voit poistaa rikan veljesi silmästä.
- (28) Seisoin ihmisten keskellä ja kaikki olivat
juovuksissa eikä yksikään heistä ollut janoinen. He tulivat maailmaan
tyhjin käsin ja pyrkivät lähtemään maailmasta tyhjin käsin. Mutta sillä
välin he ovat juovuksissa. Kun he jättävät viininsä, heidän silmänsä avutuvat.
- (31) Profeettaa ei tunnusteta hänen omassa kaupungissaan.
Lääkäri ei paranna niitä, jotka tuntevat hänet.
- (32) J sanoi: ”Korkealle mäelle linnoitettua kaupunkia ei
voi kukistaa eikä sitä voi kätkeä.”
- (34) J sanoi: ”Jos sokea taluttaa sokeaa, molemmat
putoavat kuoppaan.”
- (36) Älä murehdi aamusta iltaan ja illasta aamuun sitä,
mitä aiot pukea yllesi. Liljatkaan eivät tee työtä eivätkä kehrää.
- (37) Kun riisut vaatteesi vailla syyllisyyttä ja asetat ne
jalkojesi alle kuin pikkulapsi ja poljet ne maahan, silloin näet eläväisen
pojan etkä enää pelkää.
- (40) Viiniköynnös on istutettu Isän ulkopuolelle, mutta
koska se ei ole vahva, se juuritaan irti ja se kuolee.
- (41) J sanoi: ” Sille, jolla on jo jotakin, annetaan
lisää, ja siltä, jolla ei ole mitään, viedään sekin vähä, mikä hänellä
on.”
- (42) Olkaa ohikulkijoita.
- (45) Viinirypäleitä ei korjata orjantappuroista eikä
viikunoita kerätä ohdakkeista.
- (47) Ihminen ei voi ratsastaa kahta hevosta eikä taivuttaa
kahta jousta. Eikä palvelija voi palvella kahta herraa, muuten palvelija
kunnioittaisi toista ja loukkaisi toista.
Kukaan ei juo vanhaa viiniä vain
halutakseen heti sen perään nuorta viiniä. Nuorta viiniä ei kaadeta vanhoihin
leileihin, koska ne voisivat särkyä, eikä vanhaa viiniä kaadeta uusiin leileihin,
sillä viini saattaisi mennä pilalle. Vanhaa paikkaa ei ommella uuteen
kankaaseen, sillä se saattaisi revetä.
- (48) J sanoi: ”Jos kaksi solmii rauhan keskenään samassa
talossa, he sanovat vuorelle: ’Tule tänne!’ ja vuori tulee.”
- (49) Onnekkaita olette te, jotka olette yksin ja
valittuja, sillä te löydätte Valtakunnan. Sillä sieltä te olette tulleet
ja sinne te olette palaava.
- (51) Opetuslapset sanoivat hänelle: ”Milloin kuolleet
saavat rauhan ja milloin uusi maailma koittaa? ” Hän sanoi heille: ”Se
mitä te odotatte, on jo tullut, mutta te ette tiedä sitä.”
- (52) Opetuslapset sanoivat hänelle: ”Kaksikymmentäneljä
profeettaa on puhunut Israelissa ja he ovat kaikki puhuneet sinusta.” Hän
sanoi heille: ”Te ette ole huomanneet lähellänne olevaa elävää vaan olette
sen sijaan puhuneet kuolleista.”
- (54) Onnekkaita ovat köyhät, sillä heidän on Isän
valtakunta.
- (56) Se, joka on oppinut ymmärtämään tätä maailmaa, on
löytänyt vain ruumiin, ja sille, joka on löytänyt ruumiin, maailma ei ole
enää minkään arvoinen.
- (57) Jumalainen ohjesääntö on kuin ihminen, jolla oli hyvä
siemen. Hänen kilpailijansa kylvi yön turvin rikkaruohoja hänen hyvän
siemenensä sekaan. Hän ei kuitenkaan antanut työntekijöidensä kitkeä
rikkaruohoja vaan sanoi heille: ”Ei, sillä silloin saattaisitte nyhtää
vehnän maasta niiden mukana.” Sillä sadonkorjuun aikaan rikkaruohot on
helppo havaita ja silloin ne voi kitkeä ja polttaa.
- (58) J sanoi: ”Onnittelut sille, joka on antanut anteeksi
ja löytänyt elämän.”
- (59) Etsi Eläväistä niin pitkään kuin itse elät. Sillä kun
olet kuollut ja yrität silloin nähdä Eläväisen, et kykene näkemään Häntä.
- (61) Minä olen se, joka tulee siitä, mikä on kokonainen.
Isä antoi minulle omastaan. Siksi sanon, että jos joku on kokonainen, hän
on täynnä valoa, mutta joku taasen on jakautunut, hän on täynnä pimeyttä.
- (62) J sanoi: ”Paljastan arvoitukseni niille, jotka ovat
arvoituksini valmiita. Älä anna vasemman kätesi tietää, mitä oikea kätesi
tekee.”
- (63) Eräällä rikkaalla miehellä oli valtavasti rahaa. Hän
sanoi.”Sijoitan rahani niin, että voin kylvää, niittää, istuttaa ja
täyttää varastoni sadolla, jotta minulta ei puuttuisi mitään.” Näitä
asioita hän ajatteli sydämessään, mutta samana yönä hän kuoli.
- (66) J sanoi:” Näytä minulle se kivi, jonka rakentajat
hylkäsivät. Se on lakikivi.
- (67) J sanoi: ”Niiltä, jotka tietävät kaiken, mutta ovat
itsessään puutteellisia, puuttuu kaikki.
- (70) J sanoi: ”Jos tuot esille sen, mikä sisälläsi on, se
mikä sinussa on, pelastaa sinut. Ellei sinun sisälläsi ole sitä, se, mikä
ei ole sisälläsi, tappaa sinut.”
- (72) Eräs henkilö sanoi hänelle: ”Käske veljiäni jakaman
isäni omaisuus kanssani.” Hän vastasi: ”Veli, kuka teki minusta jakajan?”
Hän kääntyi opetuslastensa puoleen ja sanoi heille: ” Olenko minä
mielestänne jakaja?”
- (75) J sanoi: ”Monet seisovat ovella, mutta ne, jotka ovat
yksin, saavat astua häähuoneeseen.
- (76) J sanoi: ”Jumalainen ohjesääntö on kuin kauppias, jolla
oli paljon kauppatavaraa, ja joka löysi helmen. Tuo kauppias oli
ajattelevainen; hän myi tavaransa ja osti helmen itselleen. Etsikää siis
tekin sitä aarretta, joka ei petä teitä, ja joka kestää ja jota koit eivät
syö eivätkä madot tuhoa.”
- (79) Eräs nainen väkijoukosta sanoi hänelle: ”Onnekas on
se kohtu, joka sinut synnytti, ja rinta, joka sinut ruokki.” Hän sanoi
naiselle: ” Onnekas on se, joka on kuullut isän sanan ja pitäytynyt siinä
todella. Sillä on koittava päivä, jolloin sanot: ”Onnekas on se kohtu,
joka ei ole tullut raskaaksi, ja rinta, josta ei ole maitoa tihkunut.”
- (80) J sanoi: ”Se joka on löytänyt maailman on löytänyt
ruumiin, ja sille, joka on löytänyt ruumiin, maailma ei ole enää minkään
arvoinen.”
- (85) J sanoi: ”Aatami tuli suuresta voimasta ja suuresta
rikkaudesta, mutta hän ei ollut teidän arvoisenne. Sillä jos hän olisi
ollut jonkin arvoinen, hän ei olisi maistanut kuolemaa.”
- (86) J sanoi: ”Ketuilla on kolonsa ja linnuilla pesänsä,
mutta ihmisillä ei ole mitään paikkaa, missä maata ja levätä.”
- (87) J sanoi: ”Miten onneton onkaan keho, joka on
riippuvainen kehosta, ja miten onneton onkaan sielu, joka on riippuvainen
näistä kahdesta.”
- (88) J sanoi:” Viestintuojat ja profeetat tulevat
luoksenne ja antavat teille sen, mikä teille kuuluu. Antakaa te heille
vuorostanne se, mikä teillä on, ja sanokaa itsellenne: ”Milloin he tulevat
ja ottavat sen, mikä heille kuuluu?”
- (89) J sanoi: ”Miksi pesette kupin ulkopuolen? Ettekö
ymmärrä, että se, joka teki sisäpuolen on sama, joka teki ulkopuolenkin?”
- (90) J sanoi :”Tulkaa luokseni, sillä minun ikeeni on
miellyttävä ja herruuteni lempeä, ja niin löydätte itsellenne rauhan.”
- (91) He sanoivat hänelle: ”Kerro meille, kuka olet, jotta
me voisimme uskoa sinuun.” Hän sanoi heille: ”Te tutkitte Taivasta ja
maata, mutta ette ole oppineet tuntemaan sitä, joka on lähellänne, ettekä
osaa tutkia tätä hetkeä.”
- (92) J sanoi: ”Etsikää, niin te löydätte. En kuitenkaan
kertonut teille aiemmin niitä asioita, joita minulta kysyitte. Nyt olen
halukas kertomaan ne, mutta te ette etsi niitä.”
- (94) Se, joka etsii, löytää. Ja sille, joka kolkuttaa,
avataan.”
- (95) Jos sinulla on rahaa, älä lainaa sitä korkoa vastaan.
Anna se mieluummin jollekulle, joka ei maksa sitä takaisin.”
- (96) J sanoi: ”Jumalainen ohjesääntö on kuin nainen. Hän
otti pienen palan juurta, kätki sen taikinaan ja teki siitä suuria leipiä.
Se, jolla on kaksi korvaa, kuulkoon tarkkaan.”
- (97) J sanoi: Jumalainen ohjesääntö on kuin nainen, joka
kantoi ruokaa täynnä olevaa ruukkua. Kun hän käveli kaukaista tietä,
ruukun kahva särkyi ja ruokaa putoili tielle hänen taakseen. Hän ei
tiennyt sitä; hän ei ollut havainnut ongelmaa. Kun hän pääsi kotiin, hän
laski ruukun alas ja huomasi sen olevan tyhjä.”
- (99) Opetuslapset sanoivat hänelle: ”Sinun veljesi ja
äitisi odottavat ulkona.” Hän sanoi heille: ”Ne teistä, jotka tekevät,
kuten isäni haluaa, ovat veljiäni ja äitini. He pääsevät Isän valtakuntaan.”
- (100) He näyttivät J:lle kultakolikkoa ja sanoivat
hänelle: ”Rooman keisarin palvelijat vaativat miltä veroa.” Hän sanoi
heille: ”Antakaa keisarille, mikä keisarille kuuluu. Antakaa Jumalalle,
mikä Jumalalle kuuluu.
- (103) J sanoi: ”Onnittelut niille, jotka tietävät, mistä
kapinalliset aikovat hyökätä. He voivat jakaa varastonsa ja olla valmiita
kapinallisten tullessa.”
- (106) J sanoi: ”Kun teette kahdesta yhden, teistä tulee
Aatamin lapsia, ja kun sanotte: ’Vuori, väisty! se väistyy.”
- (107) J sanoi: ” Jumalainen ohjesääntö on kuin paimen,
jolla oli sata lammasta. Eräs niistä, kaikkein suurin, joutui eksyksiin.
Hän jätti muut yhdeksänkymmentäyhdeksän lammasta ja etsi kadonnutta niin
pitkään, kunnes löysi sen. Uurastettuaan kauan hän sanoi lampaalle: ”
Rakastan sinua enemmän kuin muita yhdeksääkymmentäyhdeksää.”
- (108) J sanoi: ”Siitä, joka juo minun suustani, tulee niin
kuin minä. Minusta tulee hän ja kaikki salatut asiat paljastuvat hänelle.”
- (109) J sanoi: ”Jumalainen ohjesääntö on kuin ihminen,
jonka peltoon oli kätketty aarre, mutta hän ei tiennyt sitä. Ja kun hän
kuoli, hän jätti sen pojalleen. Poikakaan ei tiennyt siitä mitään. Poika
otti pellon hallintaansa ja myi sen. Ostaja alkoi kyntää peltoa, löysi
aarteen, ja alkoi lainata rahaa korkoa vastaan kenelle halusi.”
- (110) J sanoi: ”Se joka on löytänyt maailman ja tullut
rikkaaksi, kieltäköön maailman.”
- (111) J sanoi: ”Taivaat ja maat kiertyvät kokoon sinun
tullessasi, ja se, joka elää eläväisen myötä, ei näe kuolemaa. Enkö
sanonutkin: ” Niille, jotka ovat löytäneet itsensä, maailmalla ei ole enää
mitään arvoa?”
- (113) Opetuslapset sanoivat hänelle:” Milloin Valtakunta
tulee?” Hän sanoi: ”Ei se tule sitä etsimällä. Kukaan ei tule sanomaan:
’Katso tänne’, tai: Katso tuonne.’ Isän valtakunta on pikemminkin
levittäytyneenä koko maailman ylle, eivätkä ihmiset sitä näe.”
Lausumassa 13 kerrotaan, että J sanoi Tuomaalle kolme asiaa,
jotka kuitenkin siinä yhteydessä jäivät salatuiksi. Nämä lauseet olivat tuolloin
liian arkaluontoisia edes muille opetuslapsille paljastettavaksi, sillä Tuomas
sanoi heille: ”Jos kerron teille yhdenkään niistä asioista, jotka hän minulle
sanoi, otatte kiven käteenne ja kivitätte minut ja näistä kivistä nousevat
tulenlieskat, jotka polttavat teidät poroksi.”
Kyseessä olivat sanat, jotka olisi tuona aikana käsitetty
jumalanpilkaksi, ja josta olisi voinut olla seurauksena tuo perinteisen
juutalaisen lain mukainen kivitysrangaistus . Tulenlieskat jotka polttavat ovat
Hengen voimaa, jota ihmiset eivät vielä tuolloin olisi käsittäneet eivätkä
kestäneet .
Nämä kolme asiaa olivat:
13.1 |
Uneksit aavikosta, jossa kangastukset ohjaavat ja kiduttavat sinua, mutta nämä kuvat ovat sinusta
itsestäsi lähtöisin. |
13.2 |
Isä ei luonut aavikkoa, ja kotisi on yhä hänen luonaan. |
13.3 |
Palataksesi takaisin anna anteeksi veljellesi, sillä vain siten annat anteeksi itsellesi. |
Jumala ei siis ole luonut näkyvää maailmaa, vaan paikallislogos,
luojahenki sekä ego, joiden ilmentymiä Kokonaisuudesta erkaantuneet ihmiset ja
aineellinen maailma on. Vaellamme aikamme tässä matalan värähtelyn ja erillisyyden
harhamaailmassa, erämaassa. Kun olemme saaneet kylliksemme egostamme ja tästä
muuttuvasta varjojen maasta, on aika palata kotiin, Luvattuun maahan, eli
Hengen yhteyteen ja Ykseyteen.
Syyllisyys ja pelko ovat ne mielemme ominaisuudet, jotka
jumittavat meidät ajallisiin ja ratkaisemattomiin draamoihin. Keino paluuseemme
on ymmärrys siitä, että kehomme ja ainemaailma ovat vain opetusvälineitä
anteeksiannon merkityksestä ja toteuttamisesta.
Syntiä ei varsinaisesti ole, on vain merkityksettömiä
ajallisia erehdyksiä, joita ei tarvitse eikä pidä jäädä vatvomaan, kun
katsomme niitä Hengen näkökulmasta.
Ainemaailman kokemuksessamme kyseessä on Kaksinaisuuden
Korkeakoulu, jonka oppilaita olemme, ja jonka käymme mielellämme. Oppiaine on
”vastuullinen luovuus.” Oppimäärän suorittaminen antaa ymmärryksen hallita ainetta,
joka on valoenergian tiivistymää. Otamme vastuun ajattelustamme, asenteestamme,
omasta elämästämme, ja luomme elämämme tapahtumat itse, tällä kertaa tietoisena
siitä. Vuori siirtyy.
Parantuminen ja anteeksianto on sama asia. Anna anteeksi
itsellesi, ja jatkuvasti kaikille muillekin mitä hyvänsä tapahtuukin.
Sairauksien syy, mielen epätasapainotila eli dualistisuus poistuu.
Luovu egostasi, aineeseen samaistuvasta kuvitelmastasi, ja
samaistu Henkeen, joka olet. Kuolemaa ei ole, sillä olet kuolematon sielu.
Avaudu Inspiraatiolle, Hengen johdatukselle, jonka löydät
sisältäsi. Luota siihen ja toteuta sen neuvot.
Nämä ovat keinot vapautua erillisyydestä ja pelosta,
kaksinaisuudesta. Pääset rauhaan, rakkauteen ja ykseyteen. Tie, Totuus ja Elämä
avautuu edessäsi. Suunta, Ohje, ja Luova Kokemus toteutukoon meissä ja meidän
kauttamme.
”Taivasten valtakunta on sisäisesti teissä.”
Lähteitä ja kirjallisuutta:
Maailmankaikkeus katoaa /Gary R. Renard
Kuolematon todellisuutesi /Gary R. Renard
Johanneksen evankeliumi I-VII / Pekka Ervast
Tuomaan evankeliumin avain /Kalervo Mielty
Raamattu
Urantia-kirja – kirja henkisistä ja planetaarisista hierarkioista,
maapallon historiasta, Jeesuksen maanpäällisestä elämästä ja opetuksista
(järjen tasolla)
Ihmeiden oppikurssi -teos ja työkirja anteeksiannosta ja
egosta sekä J:n uusimmista opetuksista
|