www.teoforum.net

Kohtaamisfoorumi ihmisille, jotka haluavat erottaa ajatuksissaan totuuden epätodesta ja jotka haluavat käyttää voimiaan ihmiskunnan ja muun luomakunnan hyvää elämää edistäviin tekoihin.

... Polkuja hengellisyydestä henkiseen kasvuun…
AjankohtaistaTapahtumakalenteriYhteystiedot






Kiinalainen lääketiede

  1. Historia
  2. Hoito
  3. Hoitomuodot
    • Akupunktuuri
    • Yrttihoito
    • Rohdosvalmisteet
    • Ravintoterapia
  4. Kiinalainen lääketiede länsimaissa

1. Historia

Kiinalaisen lääketieteen filosofiaa värittävät taolaisuus, buddhalaisuus ja kungfutselaisuus. - Niiden lisäksi filosofiaan on yhdistynyt elementtejä shamanistisista kansanuskoista. - Filosofiassa on kosmologiaa ja viiden elementin teoriaa, jotka muodostavat lähtökohdan kiinalaisen lääketieteen ymmärtämiselle.

Perinteisen kiinalaisen lääketieteen klassikko ja sen teoreettinen perusta "Huangdi Neijing Suwen Lingshu" eli ”Keltaisen keisarin lääketieteen oppikirja” koottiin 200-luvulla eaa, mutta siinäkin viitataan aikaisempiin mestareihin ja teoksiin. - Säilyneet tekstit ja mm. hautalöydöt osoittavat kiinalaisen lääketieteen alkuperän olevan varsin kaukana muinaisuudessa, mutta jotakuinkin nykyisessä muodossaan sitä on harjoitettu ehkä 2500 vuotta.

Kiinalainen lääketiede tarkastelee ihmistä energeettisenä kokonaisuutena. - Tämä tarkoittaa, että ihminen nähdään olentona, joka koostuu eriasteisesti "tihentyneestä energiasta" eli "Qistä", ja että kaikki tämän Qi-kentän osaset ovat jatkuvasti yhteydessä toisiinsa. - Eikä sekään riitä, vaan tämä sykkivä, väreilevä ja virtaileva kokonaisuus on myös jatkuvasti yhteydessä ympäristön Qihin: sääoloihin, vuorokauden vaihteluihin ja vuodenaikoihin. - Ja tietysti muihin ihmisiin.

Ei ole ihme, että kiinalaisen lääketieteen sanasto, sen fysiologia, patologia, diagnostiikka ja hoito ovat kovin erilaisia kuin länsimaisen lääketieteen.

Kiinalaiset ovat aina olleet kiinnostuneita nimenomaan siitä, mitä ihmisessä tapahtuu, miksi ja miten tapahtuma heijastuu muualle elimistöön. - Sen vahvuus on tapahtumien lainalaisuuksien selittämisessä, kun taas länsimaisen lääketieteen vahvuutta on yksityiskohtiin porautuminen solutasoa myöten. - Nykyään kiinalaiset yhdistävät sairaaloissaan nämä kaksi tarkastelutapaa, ja sitä voi tosiaan sanoa kiinalaisen sairaanhoidon vahvuudeksi.

Kun ihminen nähdään tapahtumakenttänä, jossa prosessit kaiken aikaa vaikuttavat toisiinsa, lääkäri myös kohtaa aina potilaansa tässä ja nyt. - Lääkäri ottaa huomioon vuodenajan (joka vaikuttaa ihmisen Qin tilaan), vuorokauden ajan (joka vaikuttaa ihmisen Qin tilaan), potilaan iän (joka vaikuttaa myös Qin tilaan), sukupuolen, yleiskunnon, perimän, historian, senkin mikä on tapahtunut eilen ja tänään, koska kaikki vaikuttavat tämän hetken tilanteeseen. - Hän tietää, että potilas on liikettä, joka ei hetkeksikään lakkaa, ja siihen hänen on nyt vaikutettava tavalla, joka poistaa häiriöitä ja edistää harmoniaa. - Vanhat tekstit sanovat tästä hetkestä, että "se on kuin pitelisi tiikeriä hännästä".

Energeettisen ihmiskäsityksen fysiologisena perustana on "meridiaani-järjestelmä". - Meridiaanit ovat Qin virtauksia, ja niiden koko, funktio ja virtauksen syvyys vaihtelevat. Ne ovat kuitenkin kaikki yhteydessä toisiinsa. - Ne ovat myös yhteydessä suuriin sisäelimiin, aistielimiin ja muihin kudoksiin.

Hoidossa käytettävät akupunktuuripisteet sijaitsevat päämeridiaanien varrella, mutta niitä on myös meridiaanien ulkopuolella. - Pisteillä on tiettyjä ominaisuuksia, jotka voivat olla hyvinkin spesifisiä. Meridiaanien reittien ja pisteiden ominaisuuksien tuntemus on välttämätön edellytys hoitotyölle.

2. Hoito

Kun Qin virtauksiin tulee häiriöitä, ihminen alkaa oireilla. - Häiriöiden aiheuttajat voivat olla ulkoisia, kuten esimerkiksi Kylmyys, Tuuli tai Kosteus tai vaikkapa elämäntavat, tai sisäisiä.

Kiinalainen lääketiede ei tunne muita sisäisiä sairauden aiheuttajia kuin tunteet. - Liian voimakkaat tai pitkäaikaiset tunteet (jotka ovat Qitä!) häiritsevät kukin tiettyä suurta sisäelintä, joten tunteen aiheuttama häiriö ilmenee osana suuren sisäelimen oireistoa. - Esim. pitkään jatkunut kauna, katkeruus ja viha kohdistuu Maksaan häiriten sen funktioita ja aiheuttaen tyypillisiä Maksan oireita, esim. päänsärkyä, silmien sairauksia, kohonnutta verenpainetta, levotonta unta jne.

Toisaalta häiriintynyt Maksa voi oireilla aiheuttamalla ärtyneisyyttä, raivokohtauksia, ahdistusta ja jännittyneisyyttä. - Psyyken oireet ovat siis yhtä merkitseviä diagnoosin kannalta kuin fyysisetkin.

Terapeutti kerää kyselemällä, tunnustelemalla ja katselemalla diagnoosia varten potilaan oireet ja hahmottaa niiden pohjalta häiriömallin, joka hänen mielestään tällä hetkellä on kysymyksessä. Kielen tarkastelu ja pulssin kuuntelu kuuluvat diagnoosin tekoon.

3. Hoitomuodot

Perinteinen kiinalainen lääketiede hoitaa potilaita pääasiassa "akupunktuurilla" ja "yrttirohdoksilla".

Akupunktuurin menetelmänä ovat "neulat", joita on eri pituisia ja paksuisia ja joita voidaan sijoittaa pisteisiin tai johonkin tiettyyn arkaan kohtaan, ja "moksibustio" ("moksa"), jossa esim. yrttivillasta puristetulla sikarilla lämmitetään tiettyä pistettä tai kehon aluetta.

"Tulineulassa" yhtyvät neulan ja moksan vaikutukset.

Lisäksi käytössä on mikro- ja kuivakuppausta, akupainantaa, Tui Na-hierontaa, Luumunkukka-vasaraa jne. - Menetelmiä voidaan käyttää joko yksitellen tai yhdistellen, tilanteesta ja hoidon tarpeesta riippuen. - Hoitoon sisältyy yleensä myös ruokavalioon ja elämäntapoihin liittyviä ohjeita.

Akupunktuuri

on kiinalaisen lääketieteen eniten käytetty hoitomenetelmä länsimaissa, vaikka Kiinassa pääasiallisena hoitomuotona käytetään rohdoksia. - Akupunktuurilla voidaan hoitaa ja ennaltaehkäistä monenlaisia sairauksia. - Akupunktuuri tarkoittaa ohuen neulan pistämistä ihon läpi akupisteeseen (”acus”–neula, ”puncture”–pistää).

Akupisteet ovat kohtia, joihin "Qi" kerääntyy. - Jokaisella akupisteellä, joita on yhteensä 361 kpl, on tarkka sijainti ja tietyt toiminnot. - Suurin osa akupisteistä sijaitsee "meridiaanien" ("energiakanavien") varrella, mutta pisteitä löytyy myös niiden ulkopuolelta.

Päämeridiaaneja on 12 kpl ja ne sijaitsevat symmetrisesti kehon molemmin puolin. - Meridiaanit ovat yhteydessä mm. suuriin sisäelimiin (Zang Fu).

Lisäksi mm. korvassa on aivan oma pistejärjestelmänsä. - Korva-akupunktuuria voidaankin käyttää yksinään tai yhdistettynä kehon akupunktuuriin.

Kun syndrooma on määritelty, valitaan tilanteeseen sopivat pisteet ja hoitomenetelmä. - Pisteitä valitaan yleensä useampi kerralla, näin vahvistetaan niiden terapeuttista vaikutusta. - Neulan käyttö ja sen erilaiset manipulaatiotekniikat tasapainottavat Qin ja Veren kulkua sisäelimissä ja koko kehossa.

Tarkoituksena on löytää ”De Qin” tunne, jonka hoidettava voi tuntea erilaisina tuntemuksina. - Usein "De Qi" kuvataan puutumisen, painon, lämmön, pistelyn tai vedon tunteena hoidettavaa meridiaania pitkin, tai muussa kehon osassa. - "De Qin" löytymisen jälkeen neulat jätetään vaikuttamaan 20-30 minuutiksi, jonka aikana hoidettava rentoutuu.

Käytettävän neulan pituus ja paksuus riippuu pistokohdasta, hoidettavan koosta, iästä ja terveydentilasta. - Nykyään akuneulat valmistetaan ruostumattomasta teräksestä ja ne ovat kertakäyttöisiä, näin ainakin länsimaissa.

Yrttihoito

Kiinalainen rohdoslääkintä sisältää suurimmaksi osaksi kasvikuntaan kuuluvia rohdoksia, mutta lisäksi käytetään myös eläinkuntaan ja mineraaleihin kuuluvia substansseja.

Aluksi kiinalainen rohdoslääkintä oli kansan parissa tapahtuvaa parantamista. - Varsinaiseksi ammatiksi se tuli noin 2000 vuotta sitten, jolloin alettiin myös systemaattisesti dokumentoida historiallista tietoa.

Vanhin tunnettu teksti on vuodelta 168 eaa. nimeltään ”Reseptejä 52 vaivaan”. - Rohdosformuloiden (reseptien) isänä tunnetaan Zhang Zhong Jing, jonka teosta ”Keskustelu Kylmän aiheuttamista sairauksista” ("Shang Han Lun", kirjoitettu n. v. 200) pidetään perustana kaikelle kiinalaisen lääketieteen rohdoslääkinnälle. - Se sisältää yli 300 eri reseptiä, joista hyvin monia käytetään vielä tänäkin päivänä.

V. 1977 julkaistu teos ”Encyclopedia of Traditional Chinese Medicine Substances” ("Zhong Yao Da Ci Dian") sisältää 5767 yksittäistä rohdosta ja on tällä hetkellä yksi kattavimmista kiinalaisen rohdoslääkinnän teoksista.

Kun kiinalaisia rohdoksia käytetään, on tärkeää ymmärtää, että niitä käytetään energian–Qin ja Veren–näkökulmasta. - Jokaisella rohdoksella on tietyt ominaisuutensa: lämpötila, maku, suunta ja mihin meridiaaniin se ensisijaisesti vaikuttaa. - Lisäksi niillä on tietysti myös omat tehtävänsä (esim. vahvistaa Qitä, ravitsee Verta, poistaa Kuuma-Kosteutta jne.).

Tästä johtuen kiinalaisia rohdoksia käyttävän terapeutin tulee olla hyvin perillä kunkin käyttämänsä rohdoksen ominaisuuksista ja kuinka niitä yhdistellään rohdosresepteiksi. - Kiinalaisia rohdoksia käytetään harvoin yksinään ja tyypillinen rohdosformula käsittääkin noin 6-18 eri rohdosta.

Rohdoshoitoja tekevän terapeutin tulee olla myös hyvin perehtynyt kiinalaisen lääketieteen mukaisen diagnoosin tekemiseen, jotta vahinkoja ei sattuisi. - Halutessa käyttää kiinalaisia rohdoksia otetaan aina ensin yhteyttä alan terapeuttiin ja konsultoidaan häntä. - Näin varmistutaan siitä, että saa vaivaan mahdollisimman oikean reseptin ja rohdosten käyttö on turvallista. - Pelkän oireen mukaan on hyvin vaikea itse valita oikea rohdosformula, sillä sama oire voi johtua useasta eri syystä (esim. päänsärky voi johtua Maksan Qin stagnaatiosta, Maksan Yangin noususta, Kosteudesta, Veren vähyydestä jne.) ja jokaiseen syndroomaan on oma rohdosformulansa.

Rohdosten väärä soveltaminen voi olla kohtalokasta.

Länsimaissa on oltu huolestuneita tiettyjen rohdosten myrkyllisyydestä. - On totta, että on joitakin yksittäisiä rohdoksia, joilla on hyvinkin voimakas vaikutus. Siksi kiinalaisia rohdoksia ei juuri käytetä yksinään, vaan ne ovat osana tasapainoitettua reseptiä. - Jotkut rohdokset on tehty myrkyttömiksi tietyllä valmistusmenetelmällä, kuten esimerkiksi liottamalla inkiväärimehussa.

Rohdosformuloita käytetään joko yksin tai yhdessä akupunktuurin kanssa, tapauksesta riippuen. Ne tukevat hyvin toinen toisensa terapeuttista vaikutusta.

Rohdosvalmisteet

Kiinalaisen lääketieteen mukaisen diagnoosin jälkeen tehdään henkilökohtaiset rohdosreseptit.

  • Teet/Keitokset - Yleinen tapa käyttää rohdoksia on keittää niistä teetä. Kuivattuja rohdoksia keitetään vedessä keskimäärin 20 minuuttia, siivilöidään ja juodaan. - Tällaisilla keitoksilla on voimakas vaikutus, sillä ne imeytyvät nopeasti. Niitä on myös helppo muunnella tarvittaessa.
  • Jauheet - Jauheet ovat hienoksi jauhettuja rohdoksia. Niitä voidaan käyttää ihosairauksien hoidossa tai puhalletaan nenään tai kurkkuun paikallisvaikutuksen aikaansaamiseksi. Myös joitakin kovia mineraaleja on helpompi käyttää jauheen muodossa. Jauheita voidaan lisätä myös keitoksiin.
  • Pillerit - Pillerit tehdään jauheista ja juoksevista aineista, kuten hunajasta, vedestä, riisi- tai vehnäjauhomassasta tai tärkkelyksestä. - Pillerit imeytyvät hitaammin ja pidemmän aikaa, niitä on helpompi myös varastoida. Pillerien käyttö on helpompaa, kun hoidetaan kroonisia sairauksia tai akuuteissa tapauksissa, kun tarvitaan nopeaa hoitoa.
  • Pehmeät uutteet/siirapit - Uutteet ja siirapit tehdään keittämällä rohdoksia hiljalleen vedessä tai vihannesöljyssä, joka sitten väkevöitetään ja muutetaan kumimaiseksi tai siirappimaiseksi massaksi. - Pehmeitä uutteita ja siirappeja käytetään sisäisesti tai hoitavina laastareina.
  • Pakastekuivatut jauheet/rakeet - Rohdoksista valmistetaan suuria määriä keitteitä ja neste siivilöidään ja lopusta tehdään taikinaa yhdessä tärkkelystäytteen kanssa. Sitten taikinasta tehdään jauhetta tai rakeita. - Pakastekuivattuja jauheita ja rakeita käytetään yleisimmin Japanissa ja Taiwanissa ja niiden käyttö on yleistynyt myös länsimaissa. Niiden tuottamista valvotaan tiukoilla säännöillä Japanissa ja myös Euroopassa. Näin voidaan olla varmoja siitä, että ne sisältävät sitä, mitä niiden on ilmoitettu sisältävän.
  • Valmisrohdosvalmisteet - Valmisrohdosformuloita on saatavilla useissa eri muodoissa, joita voi ostaa rohdoskaupoista tai joita herbalisti voi määrätä.
  • Pillerit - Pillereitä tuotetaan ensisijaisesti Kiinassa, mutta myös monet länsimaiset yritykset valmistavat pillereitä käyttäen Kiinasta tuotettuja rohdoksia. - Suosittellaan kuitenkin länsimaissa puristettuja pillereitä, joissa on tarkemmat tiedot niiden sisällöstä.
  • Kapselit - Kapselit sisältävät jauhettuja rohdoksia. Käytetään samalla tavoin kuin pillereitä.
  • Tinktuurat - Tinktuurat valmistetaan liottamalla rohdoksia alkoholissa ja niitä käytetään Kiinassa pääasiallisesti niveltulehdustiloissa tai satunnaisesti vahvistavissa juomissa. - Länsimaissa tinktuuroiden käyttö on yleisempää myös sisäisesti ja niitä valmistavat myös monet länsimaiset yritykset.
  • Öljyt ja linimentit - Nämä ovat rohdoksia öljypohjaisen nesteen muodossa. - Niitä käytetään ulkoisesti erityisesti urheiluvammojen ja haavojen hoitamiseen, koska niitä voidaan hieroa suoraan vahingoittuneelle alueelle.
  • Laastarit/"kipsit" - Näissä rohdokset ovat kiinnitettyinä materiaaliin, joka asetetaan iholle. - Laastareita käytetään pääasiassa mustelmien, nyrjähdysten ja venähdysten hoitamiseen.
  • Voiteet - Voiteita käytetään ihosairauksien, mustelmien, kipujen jne. hoitamiseen.

Ravintoterapia

Ruoalla parantamisella on Kiinassa ikivanhat perinteet. - Kiinalainen ravintoterapia perustuu samoille näkemyksille kuin yrttilääkintä tai akupunktuuri. Se määrittelee ruoka-aineiden lääkinnälliset ominaisuudet yhtä tarkkaan kuin yrttilääkintä määrittelee yrttien ominaisuudet.

Yrttilääkinnällä ja ravintoterapialla onkin yhteiset juuret. - Edelleenkin yrttilääkinnässä käytetään monia tavallisia ruoka-aineita ja toisaalta monia ruoka-aineita käytetään lääkkeinä.

Ravintoterapia on olennainen osa hoitokokonaisuutta. - Diagnoosia tehdessä kartoitetaan potilaan suosima ruokavalio, johon tarvittaessa tehdään muutoksia. - Potilaalla itsellään on kuitenkin vastuu omasta terveydestään ja oma osuutensa hoidon toteuttamisessa.

Ruokavalion ja elämäntapojen "muutokset" ovat usein aiheellisia sairauden syyn hoidossa.

Jokaisella ruoka-aineella on tietty energeettinen ominaisuus eli vaikutus elimistöön. - Ne voivat olla joko kylmiä, viileitä, neutraaleja, lämpimiä tai kuumia. - Liiallinen kuumien (esim. chili, alkoholi, lampaan tai härän liha) tai kylmien (esim. trooppiset hedelmät, salaatit, jäätelö ja jäiset juomat) ruoka-aineiden suosiminen voi johtaa Yin ja Yang-energioiden epätasapainoon ja täten olla syynä (tai osallisena) sairauden syntyyn.

"Viiden elementin teorian" mukaan jokaiselle sisäelimelle kuuluu tietty maku; Maksalle hapan, Sydämelle karvas, Pernalle makea, Keuhkoille kirpeä ja Munuaisille suolainen. - Makujen tasapaino ruokavaliossa tukee sisäelinten toimintaa; se myös stimuloi ruokahalua ja edistää ruoansulatusta. - Ihanteellinen ateria koostuu siis 5 eri mausta. Liiallinen kiintyminen yhteen makuun heikentää sille kuuluvan sisäelimen toimintaa ja tämä puolestaan vaikuttaa haitallisesti koko elimistöön.

Ruokavalioterapiassa otetaan myös huomioon vuodenajat ja ilmasto, esim. syksyllä ja talvella on hyvä syödä lämmittäviä patoja ja keittoja. Kesäiseen aikaan helteellä voi syödä enemmän viilentäviä ruoka-aineita kuten salaattia, tuoreita marjoja tai hedelmiä. - Kiinassa ruoka on perinteisesti kasvisvoittoista, perusaineinaan viljatuotteet ja pavut, sekä vihannekset. - Liha, kala ja munat ovat vain ”mausteena”.

Erilaiset ruoan kypsentämistavat vaikuttavat myös elimistöä lämmittäen tai viilentäen; grillaus on kuumentava, uunissa kypsentäminen on lämmittävä ja ruoan höyrytys on neutraali. - On siis tärkeää huomioida millaista ravintoa saamme täällä kylmässä pohjoisessa ja miten valmistamme ruoan ravinnoksi, jotta se suojaisi meitä kylmältä.

Syömisellä on myös suuri merkitys ruoansulatukselle. - Ruokailun tulisi tapahtua säännöllisin väliajoin, rauhallisessa ympäristössä ja hyvällä mielellä.

4. Kiinalainen lääketiede länsimaissa

Eurooppaan kiinalainen lääketiede tuli akupunktuurin muodossa jo 1600-luvulla, ja 1800-luvulla se oli Euroopassa ja Yhdysvalloissa ylempien yhteiskuntapiirien harrastama muodikas hoitomuoto. - Varsinaisen läpimurtonsa se kuitenkin teki vasta 1930-luvulla Ranskassa.

Suomessa kiinnostus akupunktuuriin heräsi 1970-luvulla, mutta hyvin kapeassa, länsimaisessa muodossa, lähinnä kivunlievitykseen käytettynä. - Perinteistä kiinalaista lääketiedettä Suomessa on voinut opiskella 1980-luvun loppupuolelta asti. - Tällä hetkellä kansainväliset standardit täyttävää opetusta antavat mm. "Kiinalaisen lääketieteen instituutti" (4-vuotinen koulutus, akupunktuuri ja rohdokset, Porvoossa) ja "Interpraxis" (3-vuotinen koulutus, akupunktuuri, Lahdessa).

Kiinalainen lääketiede on vanha yleislääketiede, jolla on hoidettu kaikkia sairauksia. - Maailman Terveysjärjestö, (WHO), on tiedostanut tämän ja ottanut akupunktuuriin ja yrttilääkintään hyvin myönteisen kannan; se on mm. julkaissut akupunktuurihoitoon soveltuvista sairaustiloista listan, jossa on yli 400 (länsimaista) nimikettä. - Erityisen soveltuviksi on katsottu monet hengitystiehyiden, silmien ja suun sairaudet, monet ruuansulatuselinten vaivat, neurologiset ja lihasten ja luuston ongelmat Kolmois-hermosärystä ja rakkovaivoista niveltulehduksiin ja reumaan. - Yleinen kokemus on myös, että gynekologiset vaivat (kuukautishäiriöt, vaihdevuosivaivat, hedelmättömyys) reagoivat akupunktuuriin hyvin, samoin sellaiset miesten vaivat kuin eturauhasongelmat ja impotenssi.

Lisäksi kiinalainen lääketiede pystyy hoitamaan sellaisiakin vaivoja, joille ei ole länsimaista nimeä, koska se ottaa aina huomioon koko ihmisen ja laatii diagnoosinsa kokonaiskuvasta käsin. - Samoin voidaan usein vaikuttaa vaikeiden sairauksien kulkuun ainakin kohentamalla potilaan yleiskuntoa ja mielialaa ja lievittämällä edes joitakin oireita.

Kiinalaisen lääketieteen arvostus itsenäisenä lääketieteenä on kasvamassa kaikkialla maailmassa. - Länsimaissa toimii jo kymmenittäin kouluja, jotka antavat alalla 3-4 vuotisen koulutuksen.

Ammatissa toimivia terapeutteja on maailmalla tuhansia. - "The Finnish Traditional Chinese Medicine Society of Acupuncture and Herbs" - "Suomen perinteisen kiinalaisen lääketieteen yhdistys ry" ylläpitää Suomessa asiantuntijarekisteriä, johon kuuluu tällä hetkellä kahdeksantoista alalla pätevöitynyttä asiantuntijaa.

Lähteet: