www.teoforum.net

Kohtaamisfoorumi ihmisille, jotka haluavat erottaa ajatuksissaan totuuden epätodesta ja jotka haluavat käyttää voimiaan ihmiskunnan ja muun luomakunnan hyvää elämää edistäviin tekoihin.

... Polkuja hengellisyydestä henkiseen kasvuun…
AjankohtaistaTapahtumakalenteriYhteystiedot






Jooga

  1. Yleistä
  2. Joogan alkuperäinen merkitys
  3. Joogaharjoitukset
  4. Keskittyminen ja meditaatio

1. Yleistä

Sana "Jooga"("Yoga") on sanskriittia ja tarkoittaa yksilön ja kaikkeuden välistä yhteyttä. - Yleensä ajatellaan, että joogan tavoite onkin juuri yhdistyminen, erityisesti mielen selkeytyminen ja yhdistyminen tiedostavaan olemukseen.

Jooga on Intiassa tuhansien vuosien aikana syntynyt, ihmisen ja maailmankaikkeuden fyysistä, psyykkistä ja spirituaalista olemusta koskevien filosofisten pohdiskelujen sekä etenkin niihin liittyvien käytännön harjoituksien tuloksena.

Fyysisiä joogaharjoituksia tehdään terveyden ylläpitämiseksi. - Länsimaissa ja Suomessakin sana "jooga" yhdistetään useimmiten varsinkin "Hathajoogalle" tyypillisiin asanoihin (asentoihin), jotka ovat suosittuja liikunnallisena harjoituksena ja rentoutumisena.

2. Joogan alkuperäinen merkitys

Alun perin joogan päämääränä oli tuoda harjoittajansa lähemmäs jumalallista. -Jotkut joogan harjoittajat kokevat, että paras keino harjoittaa itsehallintaa on mietiskellä (meditoida) jumalallisen olemusta, toiset palvelevat mieluummin köyhiä. Älyllisesti suuntautuneet ihmiset turvautuvat usein järkeen ja erittelyyn. - Näihin tarpeisiin jooga vastaa tarjoamalla erilaisia tyylejä.

Erilaiset joogatekniikat ovat aikojen saatossa kehittyneitä yrityksiä saada aikaiseksi tämä yhteys hyvinkin erilaisilla tavoilla. Kaikkea on kokeiltu, aina täydellisestä askeesista, paastoamisesta ja kieltäymyksistä erakkomaisen vetäytymisen kautta hyvin rajuihinkin fyysisiin harjoitteisiin.

Monet suuret henkiset opettajat kuten Kristus, Buddha ja Muhammed ovat puhuneet tämän yhteyden saavuttamisesta tai "toisesta syntymästä" ("uudestisyntymisestä”), jonka kautta ihminen tulee tietoiseksi omasta sisimmästään. - Silti hyvin harvoin henkisyyden tiellä oleva oppilas on saanut kokea hakemansa tilan, jota on kutsuttu nirvanaksi, mokshaksi tai satoriksi.

Toisin kuin ruumis, ihmisen perimmäinen olemus, "henki", on ikuinen ja tuhoutumaton. - Se on ilon rakkauden ja puhtaan tietoisuuden lähde. - Samastuessaan puhtaaseen henkeensä, eikä "persoonan" yksilöllisiin tunteisiin, ajatuksiin, ruumiseen tai mieleen, ihminen kokee yhtenäisyyttä kaiken olevaisen kanssa.

Neljänä tärkeimpänä joogan haarana pidetään

  • Karmajooga - "epäitsekkään työn jooga"
  • Bhaktijooga - "antaumuksen jooga"
  • Jñanajooga - "tiedon jooga"
  • Rajajooga - "henkisen ja fyysisen meditatiivisen harjoituksen jooga" - ("Kuningasjoogaksikin" mainittu), mutta on olemassa myöskin lukuisia muita tyylejä harjoittaa joogaa.

Jooga ei oman määritelmänsä mukaan ole uskonto, mutta toisinaan varsinkin muiden uskontojen edustajat luokittelevat sen kuuluvan intialaiseen uskonnollisuuteen eli hindulaisuuteen.

Joogan perustan muodostavat muinaiset hindulaiset tekstit, "sutrat". - Merkittävin näistä on Patañjalin "Yoga Sutra". - Muita tärkeitä kirjoja ovat mm. "Bhagavad Gita", "Hatha Yoga Pradipika", "Gheranda Samhita", "Shiva Svarodya", "Yoga Yajñavalkya" ja "Yoga Rahasya".

3. Joogaharjoitukset

Patañjalin kokoama "Joogasutra" (n. v. 200 eaa) esittelee joogaharjoituksen kahdeksan osa-aluetta, eli angaa (sananmukaisesti 'jäsen'). - Tiivistetysti ne ovat:

Yama - sosiaaliset käyttäytymisohjeet:

  • Ahimsa - väkivallattomuus (sananmukaisesti "ei-tarkoituksellinen vahingoittaminen")
  • Satya - totuudellisuus
  • Asteya - varastamattomuus
  • Brahmacarya - elinvoiman säästäminen (sananmukaisesti "jumaluuden havaitseminen kaikessa")
  • Aparigraha - kohtuullisuus (ahneudettomuus; sananmukaisesti "ei-ylellisyys")

Niyama - yksilölliset harjoitusohjeet:

  • Sauca - sisäinen ja ulkoinen puhtaus
  • Samtosa - pyrkimys mielen tyytyväisyyteen
  • Tapas - itsekuriharjoitukset
  • Svadhyaya - henkisen filosofian opiskelu
  • Isvarapranidhana - korkeimman tietoisuuden tavoittelu
  • Asana - joogan fyysiset harjoitukset, jooga-asennot
  • Pratayama - elinvoiman kontrolli - hengitysharjoitukset
  • Pratyahara - aisteista vetäytyminen
  • Dharana - keskittyminen
  • Dhyana - meditaatio
  • Samadhi - ykseyden oivaltaminen, itseoivallus, vapautuminen

Miespuolista joogan harjoittajaa kutsutaan joogiksi, naista puolestaan jooginiksi.

4. Keskittyminen ja meditaatio

Joogan eri suuntauksille yhteistä on "keskittymisen" ("dharana") ja "meditaation" ("dhyana") harjoittaminen. - Keskittyminen tarkoittaa tietoisuuden keskittämistä yhteen pisteeseen. Tietoisuus keskitetään yhteen kohteeseen (kuten sisään ja uloshengitykseen, symboliin tai ajatukseen).

Pitkäaikainen keskittymisen (dharana) yhteen pisteeseen väitetään joogan kannattajien mukaan johtavan vähitellen jatkuvaan meditaatioon (dhyana), jonka aikana sisäiset "kyvyt" voivat "laajentua" ja "yhdistyä äärettömään".

Meditaation tuloksena voidaan sen kannattajien mukaan tuntea rauhaa, iloa ja ykseyttä. - Meditaation keskittymiskohteena voi olla sydän, "kolmas silmä", rauhan tunne, tai joku persoonallinen jumalan muoto, kuten Shiva tai Krishna. - Joidenkin koulukuntien mukaan meditaation kohteena tulisi olla absoluuttisin, jumaluus, vailla ominaisuuksia ja muotoja oleva kosminen tietoisuus.

Erilaisia länsimaissa tunnettuja joogasuuntauksia: Ananda Marga, Astangajooga, Hathajooga, Iyengarjooga, Rajajooga, Sahaja-jooga, Sivanandajooga ja Kundaliinijooga.

Lähteet: