www.teoforum.net

Kohtaamisfoorumi ihmisille, jotka haluavat erottaa ajatuksissaan totuuden epätodesta ja jotka haluavat käyttää voimiaan ihmiskunnan ja muun luomakunnan hyvää elämää edistäviin tekoihin.

... Polkuja hengellisyydestä henkiseen kasvuun…
AjankohtaistaTapahtumakalenteriYhteystiedot






Vapaamuurarius

  1. Yleistä
  2. Jäsenyys
  3. Vapaamuurariuden historiaa
  4. Vapaamuurariuden eri muodot ja riitit
  5. Millaista hyväntekeväisyyttä vapaamuurarit harjoittavat?

1. Yleistä

Tunnettu vapaamuurari Albert Pike, yksi arvostetuimmista auktoriteeteista vapaamuurarien keskuudessa, kirjoittaa: "Vapaamuurarius, kuten kaikki uskonnot, kaikki mysteerit, hermetismi ja alkemia, kätkevät salaisuutensa kaikilta muilta paitsi "Adepteilta" ja "Viisailta" tai "arvollisilta valituilta" ja antaa symboleilleen vääriä selityksiä ja virheellisiä tulkintoja johtaakseen (etsijät) harhaan - (ja) kätkeäkseen heiltä Totuuden, jota se nimittää Valoksi sekä johtaakseen heidät pois sen luota. Totuus ei ole niitä varten, jotka eivät ole (kyllin) arvollisia." - Siksipä tosiasioiden selvittäminen aiheesta on haasteellista.

Vapaamuurarit muodostavat vanhimman, suurimman ja kansainvälisesti laajimman miesten yleisuskonnollisen liikkeen. - Vapaamuurariudella on pitkät historialliset juuret. - Nykyaikaisen vapaamuurariuden katsotaan syntyneen v. 1717, kun englantilaiset vapaamuurariloosit perustivat keskusjärjestökseen "Lontoon Suurloosin".

Vapaamuurariaate levisi 1700-luvulla sotilaiden, kauppiaiden, merenkulkijoiden ja muiden vapaiden miesten mukana eri puolille maailmaa.

Vapaamuurareilla ei ole kansainvälistä organisaatiota eikä ylikansallista keskusjohtoa. - Vapaamuurarijärjestöt ovat kansallisia, ja niiden väliset kansainväliset suhteet perustuvat kunkin kansallisen keskusjärjestön kahdenvälisiin suhteisiin muiden maiden vastaavien keskusjärjestöjen kanssa.

Vapaamuurarit opettavat jäseniään symboliikan ja allegorioiden avulla. - Vapaamuurarit tahtovat herättää jäsenensä ajattelemaan, kysymään ja etsimään. - Opetus tapahtuu pääasiassa eri asteiden salaisten rituaalien muodossa.

Perinteisesti vapaamuurarius on mahdollista vain miehille, jotka uskovat "yhteen jumalaan", mutta jokaisen jäsenen jumalakäsitys on tämän yksityisasia, josta ei keskustella. - Niinpä valtavirran vapaamuurarijärjestöt ovat uskonnollisesti vapaamielisiä, ja samaan loosiin voi kuulua eri uskontokuntien edustajia ja myös uskontokuntiin kuulumattomia miehiä, jotka kuitenkin tunnustavat uskovansa yhteen jumalaan.

Kuitenkin on myös puhtaasti kristillistä vapaamuurariutta, kuten ruotsalainen järjestelmä, joka toimii kaikissa Pohjoismaissa. - Myös monet valtavirran eurooppalaisen vapaamuurariuden liitännäisasteet, myös Suomessa, edellyttävät jäseniltään kristillistä uskoa.

Lisäksi monissa maissa on suuria, ns. ateistisia vapaamuurarijärjestöjä, joita valtavirran vapaamuurariloosit eivät tunnusta vapaamuurariaatteeseen kuuluviksi.

On olemassa myös tunnustuksetta jääneitä molempia sukupuolia jäsenikseen ottavia yhteisvapaamuurarijärjestöjä sekä pelkästään naisille tarkoitettuja vapaamuurarisuuntauksia. - Mm. Suomessakin on toiminut, vuodesta 1920 alkaen, "Kansainvälinen yhteisvapaamuurarijärjestö", joka on hyväksynyt naisia jäseneksi vuodesta 1893.

Suomalainen Ruusu-Risti–vapaamuurarijärjestökin perustettiin vuonna 1920 myös tälle pohjalle, mutta se eriytyi myöhemmin omaksi, itsenäiseksi vapaamuurariveljeskunnakseen.

Suomessa toimii lisäksi ruotsinkielinen naisten vapaamuurarijärjestö.

Miesvapaamuurarien puolisoilla on omia tilaisuuksia. - Samoin on yhteisiä tilaisuuksia, joihin voidaan kutsua kummatkin puolisot.

2. Jäsenyys

Vapaamuurariksi haluavan on itse ilmaistava kiinnostuksensa jäsenyyteen, esim. ottamalla yhteyttä tuntemaansa vapaamuurariin. - Vapaamuurariloosin jäseneksi pyritään kolmen järjestöön jo kuuluvan jäsenen suosituksesta. - Tutkijalautakunnan suorittaman haastattelun jälkeen jäsenehdokkaan hyväksymisestä äänestetään loosissa. - Jäseneksi pääsy edellyttää loosin muiden jäsenten yksimielistä hyväksymistä.

Varsinainen jäseneksi ottaminen tapahtuu vuosisatoja vanhan perinteen mukaisesti tiettyjä juhlallisia rituaaleja noudattaen. - Vastaanottomenot ovat periytyneet keskiaikaisista "(kirkon)rakentajakilloista" eikä niitä ole haluttu nykyaikaistaa. - Juhlavuus ja salaperäisyys tekevät vastaanottomenoista ikimuistoisen kokemuksen, jota ei haluta pilata kertomalla niistä etukäteen. - Samalla jäseneksi pyrkivä henkilö sitoutuu säilyttämään järjestön salaisuudet antamassaan juhlallisessa vakuutuksessa.

Vapaamuurariloosit ovat yhdistyksiä, joista voi halutessaan erota. - Loosin jäsenyydestä voidaan myös erottaa.

Kansainvälisesti vapaamuurareihin on arvioitu kuuluvan yli 5 miljoonaa jäsentä, ja yksistään Suomessa yli 7000.

3. Vapaamuurariuden historiaa

Vapaamuurarius on niin vanha kuin on ihmiskunta. - Sen mysteerioihin ja vertauskuviin on verhottuna ihmiskunnan koko kehitys ja maailmankaikkeuden lait. - Loosi kuvaa ihmistä ja rituaali maailman ja ihmiskunnan kehitystä.

Vapaamuurariuden historia voidaan jakaa eri jaksoihin. - Alkua ei tiedetä, mutta on ilmeisesti ollut siinä, kun ihminen alkoi etsiä totuutta. Vapaamuuraria kuvataan "totuudenetsijänä", joka tutkii elämän ja ihmisen salaisuutta.

Historian voi karkeasti jakaa esim. niin, että on vapaamuurariutta ennen ajanlaskun alkua ja vapaamuurariutta ajanlaskun jälkeen. - Erään käsityksen mukaan Egyptissä olevat pyramidit olivat mysteeriopaikkoja, joissa vapaamuurariksi vihkiminen tapahtui. - Itse loosi-tila sijaitsi pyramidien välittömässä läheisyydessä.

Vapaamuurariuden seuraava jakso voidaan ajoittaa esikristillisen kirkon alkuaikoihin eli ensimmäisiin vuosisatoihin Jeesus Nasaretilaisen jälkeen. - Vapaamuurarien juhlamenot ja kirkon jumalanpalvelus olivat noina vuosisatoina kehittyneet rinnakkain. - Molemmissa seremonioissa alttari esitti tärkeää osaa ja se sijaitsikin temppelisalin keskellä, sen sydämessä (tosin Egyptissä temppelin kultaisessa leikkauksessa). - Salin ilmansuunnilla ja kaluston sijoittelulla oli tärkeä asema niin, että vieläkin kirkkojen alttari sijaitsee idässä. - Kaluston asettelu viittaa auringon ja tähtien palvontaan. Aurinko nousee idästä ja laskee länteen.

Tämä vaihe liittyy gnostilaisuuteen ja sen alkuaikoihin. - Gnostilaiset katsoivat, että usko liittyy näkemykseen eli sisäiseen tietoon totuudesta ja Jumalasta, jota vapaamuurariudessa kutsutaan "Maailmankaikkeuden Suureksi Arkkitehdiksi".

Vapaamuurariuden ja kirkon seremoniat perustuvat samanlaiseen ymmärrykseen ja oivallukseen. - Tähän liittyy vapaamuurariudessa oleva käsitys siitä, että samoin kuin temppelirakennuksessa vallitsee Jumalan henki – on se myös ihmisessä eli hänen temppelissään ja siksi loosi kuvaa ihmistä.

Vapaamuurariuden seuraava historiallinen jakso ajoittuu keskiajalle, jolloin Euroopassa oli temppeleitä rakentavia veljeskuntia. - Nämä seurat olivat ns. operatiivisia, jotka fyysisesti rakensivat kirkkoja eri puolille Eurooppaa. Tällaisia operatiivisia seuroja esiintyi gnostikkojen, manikealaisten, natsareenien, kataarien, albigenssien, temppeliherrojen, kabbalistien, alkemistien ja rosenkreutsilaisten keskuudessa. - Niinpä esim. valon käyttö seremonioissa tuli manikealaisilta, miekan käyttö temppeliherroilta ja käsite kadonneesta sanasta rosenkreutsilaisilta.

Nykyaikainen vapaamuurarius on kehittynyt keskiaikaisista rakentajien operatiivisista veljeskunnista. Temppelien rakentaminen ei nähty enää pelkästään kirkkojen rakentamisena, vaan siihen tuli mukaan ihmisen kehittämistä palvelevia tehtäviä. - Temppelien rakentaminen oli vertauskuva ihmisen temppelin rakentamiselle.

Näitä rakentajaveljiä alettiin Englannissa kutsua vapaamuureiksi. - Freestone oli eräs kivilaatu, josta hakattiin rakennuksen julkisivun koristeet. "Freestone-mason" oli kivenhakkaaja, joka suoritti tätä työtä. - Tästä nimityksestä muodostui sitten nimitys: freemason/vapaamuurari.

Keskiajan ammattikuntakillat olivat järjestäytyneet kolmiasteisesti: oppipojat, kisällit ja mestarit.

Vapaamuurarit pystyttivät työmaittensa lähelle työmaa-asuntoja eli "majoja" – englanniksi "logde". - Näissä majoissa, looseissa, annettiin oppilaille opetusta ammattitiedoissa ja –taidoissa, jotka olivat ulkopuolisilta huolellisesti varjeltuja salaisuuksia. - Oppilas joutui antamaan niitä koskevan vaitiololupauksen.

Kun oppilas oli saavuttanut täyden ammattipätevyyden, hänet otettiin juhlallisin menoin ammattikunnan täysivaltaiseksi jäseneksi eli vihittiin vapaamuurareiksi.

Ns. nykyaikaisen vapaamuurariuden vanhimpana dokumenttina pidetään v. 1390 olevaa ”Regius-käsikirjoitusta", koska siinä luetellaan ne periaatteet, joille nykymuotoinen vapaamuurarius rakentuu. - Sana ”vapaamuurari” esiintyy ensimmäisen kerran painettuna v. 1563 peräisin olevassa kirjassa ”Dives Pragmaticus”, ja ensimmäinen tunnettu selostus vapaamuurariudesta on tohtori Robert Plotin (1651-96) laatima ”Staffordshiren luonnonhistoria”-sivuilla.

Käytännöllinen temppelinrakennustyö alkoi 1600-luvulla muuttua yhä filosofisemmaksi niin, että muurarius käsitettiin yhä enemmän henkiseksi rakennustyöksi, jonka tarkoituksena oli ihmisen luonteen kehittäminen, maailmankatsomuksen selkiyttäminen, velvollisuuksien täyttäminen ja eettisyyden lisääminen. - Näin alkoi spekulatiivinen muurarius.

Ensimmäinen suurloosi perustettiin Lontoossa kesäkuun 24. päivänä, v. 1717.

Vapaamuurareilla on sen jälkeen ollut maailmassa suuri vaikutus vapauden ja inhimillisyyden aatteen leviämiseen. Yhdysvalloissa perustuslaki ja ihmisoikeuksien julistus sekä orjuuden lopettaminen ovat perustuneet vapaamuurariaatteille. - Benjamin Franklin ja George Washington olivat vapaamuurareita. - Vielä nykyäänkin dollarin setelissä on vapaamuurari symboleja.

Fredrik Suuri oli vapaamuurari, joka poisti kidutuksen yleisestä oikeuskäytännöstä. - Useat 1800-luvun tunnetuista vapaustaitelijoista Euroopassa olivat vapaamuurareita. - Saksassa humaanisuuden ja suvaitsevaisuuden aatteita kehittivät ja levittivät vapaamuurarit Goethe, Lessing, Herder, Fichte ja monet muut.

Vapaamuurarius on ajan saatossa mennyt maan alle aina silloin, kun valtaapitävät ovat kokeneet uhkaa muurarien taholta. - Vapaamuurareilla on ollut valtaa ja tietoa sekä se salaperäisyys, joka heidän seremonioihin on liittynyt, on osaltaan lisännyt tuota pelkoa ja epäluuloa.

Katolinen kirkko on suhtautunut torjuvasti vapaamuurariuteen mm. juuri sillä perusteella, että se on katsonut vapaamuurariuden edustavan deististä uskontoa, joka kilpailee kirkon oman julistuksen kanssa.

Vapaamuurarit ovat kuitenkin systemaattisesti kieltäneet vapaamuurariuden olevan uskonto tai deistinen liike ja katsovat yleensä uskonnollisen vakaumuksen olevan jokaisen vapaamuurarin yksityisasia.

Jotkut vapaamuurariuden haarat voivat kuitenkin edellyttää jäseniltään kristillisen kirkon jäsenyyttä, kun taas joissakin haaroissa ei vapaamuurareilta edellytetä edes uskoa jumalaan.

Monet valtiot ovat pelänneet vapaamuurariuden olevan vallankumouksellista toimintaa. - Sosialistiset, kommunistiset, natsistiset ja islamilaiset hallitukset ovat kieltäneet vapaamuuraritoiminnan.

4. Vapaamuurariuden eri muodot ja riitit

Vapaamuurarille rituaali on pyhä. - Se on salainen jumalanpalvelus, joka on koettava itse. - Se opettaa vapaamuurarille korkeita hyveitä ja johdattaa häntä kauneuden, hyvyyden ja totuuden etsintään.

Rituaalissa vapaamuurari joutuu kasvotusten ihmisen draaman ja suurten kysymysten kanssa. - Rituaali johdattaa askel askeleelta kohti tietoa, joka on valoa. Tämä ei ole kuitenkaan omaksuttavissa järjen avulla. Sillä kysymyksessä on oman syvimmän olemuksen ymmärtäminen. - Siksi rituaalin on oltava salainen.

1600-luvulla toimineiden loosien rituaaleissa oli runsaasti kristillisiä piirteitä, mutta 1700–luvulla niistä muokattiin luonteeltaan yleisuskonnollisia ja ne alkoivat hyväksyä jäsenikseen muitakin kuin kristillistä uskoa tunnustavia–esimerkiksi juutalaisia.

"Sinisen muurariuden" täydennykseksi syntyi 1700- ja 1800-luvuilla useita liitännäisiä astejärjestelmiä, kuten "Yorkin riittiin" kuuluvat asteet, sekä "Skottilaiseen riittiin" kuuluvat asteet.

"Sininen Muurarius" käsittää asteet 1° - 3°:

  • 1° oppilasmuurari
  • 2° veljesmuurari
  • 3° mestarimuurari

"Yorkin riittiin" kuuluvat Suomessa seuraavat asteet:

  • Merkkimestari
  • Royal Arch
  • Temppeliritari
  • Maltan ritari
  • Konstantinuksen Punaisen Ristin ritari

"Skottilaiseen riittiin" kuuluvat asteet 4°-33°, joista kaikkia ei anneta täyden rituaalin mukaan.

Manittujen riittien lisäksi Suomessakin toimii muutamia muitakin vapaamuurarillisia asteita, kuten "Royal Ark Mariner" ja "Royal Order of Scotland".

Käsitykset vapaamuurariutta yhdistävistä keskeisistä opeista, symboleista ja arvoista (”maamerkit”) ovat jossain määrin vaihdelleet historian aikana, mutta sellaisina on klassisessa vapaamuurariudessa pidetty veljeyden ihanteiden ohella yleensä ainakin seuraavia:

  • Usko jumalaan tai korkeampaan voimaan - Käsitys jumalasta voi vaihdella; yleensä sen määrittely jätetään kunkin vapaamuurarin omaksi asiaksi. Uskonnollista tai myöskään poliittista keskustelua looseissa ei yleensä sallita.
  • Pyhä "lain kirja" olennaisena osana loosien rekvisiittaa - Sitä ei kuitenkaan määritellä tarkemmin, mikä tuo pyhä kirja on. Jokainen vapaamuurari voi tulkita sen haluamallaan tavalla. Joissakin looseissa voidaan pitää esillä esimerkiksi Raamattua ja Koraania tasavertaisina pyhinä kirjoina.
  • Muina vapaamuurariuden peruspiirteinä on voitu joskus pitää myös - kultaista sääntöä, iankaikkisen elämän toivoa, vapaamuurareiden omia symboleja ja kertomuksia muun muassa Hiram Abiffista, vapaamuurariuden universaalisuutta jne.

Koska vapaamuurariuden perustavien tunnuspiirteiden tulkinta on vaihdellut, on se johtanut joskus ristiriitoihin erilaisten vapaamuurariloosien välillä ja siihen, että osaa looseista ei ole tunnustettu aidoksi vapaamuurariudeksi jonkin toisen vapaamuurariuden määritelmän mukaan. - Ristiriitoja on eniten aiheuttanut suhtautuminen uskontoihin sekä naisten jäsenyyteen.

5. Millaista hyväntekeväisyyttä vapaamuurarit harjoittavat?

Jokaisessa vapaamuurari-istunnossa kerätään lopussa ”leskenropo” tai ”almu” lahjoitettavaksi hyväntekeväisyyteen.

Maailmalla vapaamuurarit tunnetaan laajasta hyväntekeväisyydestään. - Englannissa ja Yhdysvalloissa on useita vapaamuurarien ylläpitämiä sairaaloita.

Perinteisiä suomalaisten vapaamuurarien avustuskohteita ovat olleet mm. sotaveteraanit, vammaiset, vanhukset, partiotyö, vaikeasti sairaat lapset ja varattomat opiskelijat.

Lähteet: