www.teoforum.net

Kohtaamisfoorumi ihmisille, jotka haluavat erottaa ajatuksissaan totuuden epätodesta ja jotka haluavat käyttää voimiaan ihmiskunnan ja muun luomakunnan hyvää elämää edistäviin tekoihin.

... Polkuja hengellisyydestä henkiseen kasvuun…
AjankohtaistaTapahtumakalenteriYhteystiedot






LÄHI-IDÄN USKONNOT

  1. Assyrio-/babylonia-/muinaisegyptiläiset uskonnot
  2. Zarathustra-/mazda-/parsilaisuus
  3. Juutalaisuus
  4. Kristinusko - Katolisuus
  5. Kristinusko - Ortodoksisuus
  6. Kristinusko - Reformoitu
  7. Islam
  8. Bahai

7. Islam

Islam ("al-islam", 'alistuminen', vanha virheellinen nimitys "muhamettilaisuus") on monoteistinen abrahamilainen uskonto. - Se on maailman toiseksi suurin ja nopeimmin kasvava uskonto.

Islam sai alkunsa Arabian niemimaalla profeetta Muhammadin ilmestyksien pohjalta v. 610 jaa.. - Islam oli jo syntymästään asti valtiollinen uskonto. - Islam tarkoittaa kirjaimellisesti "alistumista Jumalalle". - Islam on sekä elämäntapa että uskonto.

Islamissa, kuten juutalaisuudessa, on uskonnollisella lailla,"sharialla", keskeinen merkitys.

Islaminuskoisia on erikoisesti Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Myös monissa Euroopan ja Kauko-idän maissa on runsaasti islaminuskoisia. Islamilainen maailma ulottuu Afrikan länsirannikolta Indonesiaan ja Keski-Aasiasta Saharan eteläpuolelle. - Islaminuskoisia oli maailmassa noin 1,5 miljardia.

Muslimeista vain joka viides (20 %) puhuu arabiaa äidinkielenään. - Silti arabiankielinen maailma on säilyttänyt henkisen johtoaseman islamin tulkinnassa – poikkeuksena shiialainen Iran. - Lukumääräisesti mitaten eniten muslimeita on Indonesiassa.

Islamin synty ja leviäminen

Islam syntyi Arabian niemimaalla 600-luvulla jaa.. Uskonnon perustaja oli Muhammed (eli n. vv. 570-632 jaa.). - Muhammed jäi varhain orvoksi ja toimi kamelinajajana. Hänen avioliittonsa lesken kanssa kuitenkin teki Muhammedin rikkaaksi. - Hän oli tutustunut juutalaisuuteen ja kristinuskoon ja oli vakuuttunut heidän laillaan, että olisi vain "yksi jumala". - Muhammed sai ilmestyksiä, jotka aluksi pelästyttivät häntä. Hänen vaimonsa kuitenkin uskoi Muhammedin ilmestyksiin ja tuki miestään.

Muhammed saarnasi ainoasta jumalasta, Allahista, mutta joutui pakenemaan Mekasta v. 622 jaa. naapurikaupunkiin Medinaan. - Tästä tapahtumasta alkaa islamilainen ajanlasku. - Hän asettui kannattajiensa keskuuteen Medinaan. Medinan kaupungin asukkaat uskoivat Muhammedin olevan oikeassa. - Kauppakilpailijat, Mekka ja Medina, ajautuivat sotaan, jonka medinalaiset voittivat Muhammedin johdolla.

Muhammed toimi Mekasta käsin uuden uskonnon johtajana kuolemaansa saakka, vuoteen 632.

Muhammedin kuoleman jälkeen islam valloitti nopeasti naapurimaat islaminuskon piiriin. Uuden uskonnon laajentuminen jatkui ennennäkemätöntä vauhtia itään ja länteen. Ennen v. 1000 islam oli jo levinnyt koko Pohjois-Afrikkaan, Välimeren itäosiin sekä Lähi-idän maihin. - Maurien aikaan 1000-luvun alussa islam piti hallussaan myös Espanjan aluetta. Tähän aikaan rakennettiin mm. Espanjaan komeat "temppelilinnoitukset" Cordoba ja Alhambra.

Nykyään islam on levinnyt Eurooppaan siirtolaisten, työnhakijoiden ja pakolaisten myötä. - Ranskassa on n. 3 miljoonaa islaminuskoista ja Suomessakin islaminuskoisten määrä on kasvanut nopeasti. Kun v. 1980 islaminuskoisia Suomessa oli noin 1 000, on heitä nykyään noin 25 000.

Islam on levinnyt myös Lähi-idästä itään päin: Intia jaettiin v. 1949 hindulaiseen Intiaan ja islamilaiseen Pakistaniin. - Myös Yhdysvalloissa islaminusko leviää varsinkin afroamerikkalaisten parissa. Tunnetuin esimerkki lienee nyrkkeilijä Cassius Clay, joka kääntyi islaminuskoon ja otti nimekseen Muhammed Ali.

Oppi

Islam on oppinsa mukaan "Jumalan viimeinen ilmoitus", aiemmat ilmoitukset ovat olleet juutalaisuus ja kristinusko.

Islaminuskoisten käsityksen mukaan heidän kantaisänsä on Ismael, joka oli profeetta Abrahamin ja hänen orjattarensa Hagarin poika. - Abrahamin vaimo Saara karkoitti Hagarin pois heimon luota, ja näin islaminuskoisten kantaisä erkani juutalaisuudesta.

Jumalan lopullisen ilmoituksen toi Muhammed, joka on Ismaelin jälkeläinen. - Islamin uskontunnustuksessa sanotaankin “ei ole muuta jumalaa kuin Allah, ja Muhammed on hänen profettansa”. - Muhammedia ei palvota henkilönä, mutta "viimeisenä profeettana" hän on tärkeä esikuva islaminuskoisille.

Islamin pyhä kirja on "Koraani". - Muhammed sai ilmoituksia 22 vuoden ajan enkeliltä. Uskovat korostavat, että Muhammed ei ole kirjoittanut Koraania, vaan toiminut vain vastaanottajana. "Arabiankielinen Koraani" on opin mukaan "täysin taivaallisen alkukappaleensa mukainen". - Koska teksti on suoraan enkelin välittämää ilmoitusta Allahilta Muhammedille, Koraanin teksti on "erehtymätöntä ja pyhää". Käännökset eivät ole enää yhtä pyhiä. - Koraani on myös esineenä pyhä, eikä sitä saa kohdella epäkunnioittavasti.

Laajuudeltaan "Koraani" vastaa suurin piirtein "Uuden testamentin" kokoa. - Koraanin teksti on runollista ja helppolukuista. Kunnon muslimin ihanteena on oppia Koraani ulkoa. - Koraani ei sisällä vain uskonnollisista oppia, vaan hyvinkin yksityiskohtaisia ohjeita yhteiskunnalliseen ja arkipäiväiseen elämään.

"Koraanin ydinsanoma" on usko yhteen Jumalaan, Allahiin sekä oppi oikeudenmukaisesta viimeisestä tuomiosta. - Koraanissa on määritetty säännöt, joiden mukaan muslimin tulee elää. - Uskonnon harjoittajalle tärkein ohje on viiden peruspilarin noudattaminen. Viisi peruspilaria ovat:

  • Uskontunnustus
  • Rukous suoritetaan viisi kertaa päivässä Mekkaan päin kumartuen.
  • Almujen antaminen on muslimien oikeus ja velvollisuus. Almuverolla ylläpidetään muun muassa kouluja ja köyhäinhoitoa.
  • Paasto suoritetaan erityisen paastokuukauden, Ramadan-kuukauden aikana. Paastoaja ei saa syödä eikä juoda auringon nousun ja laskun välillä, yöaikaan saa syödä ja juoda melko vapaasti.
  • Pyhiinvaelluksen kohde on muslimien pyhä kaupunki, Mekka. Pyhiinvaellus kestää noin kuukauden ja sen aikana tehdään lukuisia uskonnon määräämiä pyhiä toimituksia.

"Koraanin" jälkeen seuraavaksi tärkein auktoriteetin lähde on "sunna". Sunnalla tarkoitetaan profeetta "Muhammadin elämäntapaa ja sen esikuvallisuutta muslimeille".

Sharian, perinnäisen "Koraaniin" perustuvan islamilaisen lain, koontiin 700-900-luvuilla oli mukana runsaasti eri lainopillisia koulukuntia (700-luvulla yli 500), joista neljä vakiintui nykyisiksi koulukunniksi.

Sunnalainen oppi kirjoitettiin ensi kerran kuitenkin vasta 1000-luvulla, Bagdadissa. - 1300-luvulla vakiintuivat lopulta "sunnalaiset" hanafiittinen, malikiittinen, shafi'iittinen ja hambaliittinen koulukunta.

Islamin harjoittaminen ja elämäntavat

Islamin temppelejä kutsutaan "moskeijoiksi". - Moskeijan vieressä on usein rukouskutsun huutoa varten torni, jonka nimi on minareetti. - Moskeijat ovat pyhiä paikkoja ja tärkeimmät moskeijat ovat pyhitettyjä vain islaminuskoisille, kuten "Kaaban temppeli" Mekassa. - Osa moskeijoista on "hautamoskeijoita", joihin on haudattu merkittäviä uskonnollisia opettajia.

Moskeijaan mentäessä otetaan kengät pois ja pestään kädet, kasvot ja suu. Moskeijan lattiat on peitetty matoilla, joihin on usein kuvioitu arabiankielisiä "Koraanin" lauseita. - Moskeijassa ei ole penkkejä, vaan moskeijan palvelusmenojen aikaa rukoukset suoritetaan riveissä seisten ja polvillaan, näin osoitetaan kunnioitusta Allahia kohtaan. - Moskeijoissa näkyy palvelusten ja rukousten aikana yleensä vain miehiä, naisille on oma osasto moskeijan perällä tai parvella. - Naiset eivät saa osallistua rukoukseen miesten keskellä.

Moskeijat ovat Allahille osoitettujen palvelusten lisäksi muulloinkin ahkerasti käytössä. Moskeijat ovat sosiaalisen elämän keskuksia, joissa tavataan tuttuja ja vietetään aikaa. - Länsimaissa moskeijoiden yhteydessä saattaa olla kauppoja, josta muslimit saattavat ostaa itselleen oikeanlaisia ruoka-aineita, mm. "halal"-lihaa, jossa ei ole epäpuhtaita aineksia (kuten sianlihaa). - Lisäksi moskeijoiden yhteydessä saattaa olla koulu, kirjasto ja päiväkoti.

Islamilaista kutsutaan myös "muslimiksi": tämä tarkoittaa ”hän, joka alistuu Jumalalle”. - Muslimi suorittaa päivittäiset rukouksensa arkisen elämän keskellä, jopa keskellä katua tai kaupassa. - Rukous tapahtuu "rituaalisesti" eli säännönmukaisten ohjeiden mukaisesti. Muslimi polvistuu ja koskettaa otsallaan maata rukouksensa aikana.

Moskeijassa rukousta johtaa imaami. - Ennen moskeijanpalvelusta kuuluu minareeteista rukoukseen kutsuvat huudot.

Islaminuskoisten pyhiä paikkoja ovat Medina, Jerusalem sekä varsinkin Mekassa oleva "Kaaban temppeli". Kaaban musta kivi on meteoriittikivi, jota palvottiin Mekassa jo ennen Muhammedin aikaa. - Perimätiedon mukaan itse Abraham olisi muurannut sen paikoilleen poikansa Ismaelin kanssa.

Ramadan-kuukauden aikaan miljoonat muslimit tekevät pyhiinvaelluksen Mekkaan ja "Kaaban kivi" on kulunut sileäksi miljoonista kosketuksista ja suudelmista.

Jerusalemissa sijaitseva Kalliomoskeija on muslimien kolmanneksi pyhin paikka.

Luostareita ja munkkeja islaminuskossa ei varsinaisesti ole. Kuitenkin islamissa on protesti- ja uudistussuuntauksia, joissa on vetäydytty arkielämästä viettämään eristäytynyttä "pyhää elämää".

Islaminuskon tärkeimmät juhlapyhät liittyvät Ramadan-kuukauden kahteen tärkeään velvollisuuteen, "paastoon" ja "pyhiinvaellukseen". - Ramadan-kuukauden aikana miljoonat muslimit toteuttavat uskonnon asettaman ihanteen, jonka mukaan kunnon muslimi käy vähintään kerran elämässään pyhiinvaelluksella Mekassa.

Koko pyhiinvaelluskuukausi on täynnä uskonnollisesti merkittäviä juhlia, mutta tärkein on "Abrahamin kuuliaisuuden juhla", jota vietetään pyhiinvaelluksen aikana. - Toinen tärkeä uskonnollinen juhlapyhä on "paastokuukauden päättymisen juhla", joka tavoiltaan muistuttaa suomalaista joulunviettoa. Silloin annetaan lahjoja, syödään hyvin ja juhlitaan. Lapset saavat uusia vaatteita ja leluja, ja muslimi voi aloittaa uuden vuoden henkisesti puhdistuneena.

Lapsen ensimmäinen juhla on nimenanto. - Vastasyntyneelle lapselle kuiskataan uskontunnustuksen sisältö sekä nimi, jonka vanhemmat ovat valinneet. - Nimenanto ei uskonnollisessa tärkeydessä vastaa kristillistä kastetta. Islamin opin mukaan "lapsi on syntyessään hyvä", sillä hän tulee suoraan valkeudesta. Lapsi saa pahat tekonsa anteeksi, eikä hän ole vastuussa tekemisistään ennen 14. ikävuottaan. Jos lapsi kuolee lapsuusiässä, hän pääsee suoraan paratiisiin.

Islamilainen mies voi solmia avioliiton muslimin, juutalaisen tai kristityn kanssa, sillä näitä kaikkia uskontoja pidetään ns. "kirjan kansoina", joilla on "yhteisiä pyhiä tekstejä". - Lapset kuuluvat isän sukuun ja seuraavat isän uskontoa. - Islaminuskoinen nainen voi mennä naimisiin ainoastaan islaminuskoisen miehen kanssa.

Islamin suuntaukset

Muhammadin kuoltua hänelle kokoonnuttiin valitsemaan seuraajaa yhteisön, "umman", johtajana. Kysymys umman johtajuudesta jakoi islamin 3:een pääsuuntaukseen, joita olivat:

  • Sunnalaisuus
  • Shiialaisuus
  • Kharijilaisuus

Islamissa on yli 70 lahkoa.

Sunnalaisuus on islamin suurin suuntaus, johon kuuluu noin 90 % kaikista muslimeista. Sunnilaisuus kehittyi šiialaisuudesta, josta se erosi 660-luvulla. - Se edustaa "Koraanin" tulkinnassa konservatiivista suuntaa, ja noudattaa profeetan menettelytapaa. - Uusia tulkintoja ei hyväksytä.

Shiialaisuus on toinen islamin pääsuuntauksista. Shiiat ovat enemmistönä Iranissa ja Irakissa. - Yhtenä erona sunneihin on "Muhammadin jälkeläisten tunnustaminen kalifeiksi". - Heidän mukaansa "Alin pojista" polveutuvat johtajat, "imaamit", joilla on myös "uskonnollinen valta". - Myös sunnimuslimit hyväksyvät imaamit.

Shiialaisuus jakautuu useisiin eri haaroihin. - Suurin näistä on 12-shiialaisuus, joka on Iranin valtionuskonto. - Muista suuntauksista seuraavaksi merkittävin on 7-shiialaisuus.

Kun shiialaisten "11. johtaja eli imaami" kuoli, hänen poikansa katosi salaperäisellä tavalla. Hänen (Imam "Mahdi") ajateltiin olevan "kätkössä" ja palaavan kerran oikeaan johdettuna imaamina.

N. v. 660 syntyi ensimmäinen varsinainen islamin uskonnollinen lahko,kharijiitit, joita on nykyisin Omanissa ja Sansibarissa nimelläibadiitit.

Druusit ovat Libanonissa, Israelissa, Israelin hallitsemalla Golanin ylängöllä, Pohjois-Syyriassa ja Jordaniassa elävä, yli miljoonan ihmisen arabiankielinen uskonryhmä. - He kannattavat islamista lähtöisin olevaa druusilaista uskoa, joka on kuitenkin eriytynyt emäuskostaan sen verran kauas, että se luokitellaan usein omaksi uskonnokseen, jota luonnehditaan ismaililaiseksi salaopiksi. - Itseään druusit kutsuvat mowahhideiksi eli yksijumalisiksi.

"Suufilaisuus" on islamin mystiikkaa korostava suuntaus. - Sen päämääränä on yhteys Allahiin mietiskelemällä. - Nimitys suufilaisuus tulee arabian sanasta "suf", joka tarkoittaa villaa. Sillä taas viitataan askeettien käyttämään villakaapuun. - Osa selittää nimityksen tulevan kreikan sanasta "sofia", "viisaus" tai arabian "safa", puhtaus.

Suufilaisuus kehittyi 700-luvulla, ja sitä esiintyy niin shiiojen kuin sunnienkin keskuudessa. Askeettisuus ja köyhyyden ihannointi ovat yleistä "sufeille", joka on ottanut vaikutteita kristillisesta munkkihurskaudesta.

Pienempiä sivuhaaroja: "Dervissit" ovat luostariyhteisöön järjestäytyneitä sufilaismunkkeja. - He muodostavat pääasiassa miehille tarkoitettuja hierarkkisia veljeskuntia. - Dervissit harrastavat erilaisia "ekstaasitekniikoita", kuten jumalakokemuksen saamista tanssin avulla.

Lisäksi on "ahmadiyyalaisia", joka on uusislamistinen lähetystyötä tekevä järjestö. - Sillä on toimintaa myös länsimaissa.

Poliittiset "radikaali-islamilaiset" eli "islamistiset" liikkeet ja aseelliset ryhmät nojaavat pääasiassa fundamentalistisiin islamilaisiin suuntauksiin kuten wahhabismiin eli salafi-suuntaukseen tai intialaisen "deobandi-koulukunnan" opetuksiin.

Tärkeänä periaatteena näissä suuntauksissa on käsite "jihad" ("pyrkimys johonkin"). - Jihad on sekä henkistä kilvoittelua ihmisen sisäistä pahuutta vastaan että islamin puolustamista fyysisesti, mutta se voidaan myös tulkita "pyhäksi sodaksi" islamin puolesta.

Lähteet: