www.teoforum.net

Kohtaamisfoorumi ihmisille, jotka haluavat erottaa ajatuksissaan totuuden epätodesta ja jotka haluavat käyttää voimiaan ihmiskunnan ja muun luomakunnan hyvää elämää edistäviin tekoihin.

... Polkuja hengellisyydestä henkiseen kasvuun…
AjankohtaistaTapahtumakalenteriYhteystiedot






LÄHI-IDÄN USKONNOT

  1. Assyrio-/babylonia-/muinaisegyptiläiset uskonnot
  2. Zarathustra-/mazda-/parsilaisuus
  3. Juutalaisuus
  4. Kristinusko - Katolisuus
  5. Kristinusko - Ortodoksisuus
  6. Kristinusko - Reformoitu
  7. Islam
  8. Bahai

3. Juutalaisuus

Juutalaisuus on juutalaisten uskonto ja kulttuuri. Se on yksi maailman ensimmäisistä "monoteistisista" uskonnoista, ja yksi vanhimmista nykyaikana harjoitetuista uskonnoista. - Kristinusko ja islam ovat syntyneet juutalaisuuden pohjalta.

Perimätiedon mukaan ensimmäinen "hebrealainen/juutalainen" oli Kaldean (nyk. Irak) Ur'issa syntynyt "Abraham", joka sai Jumalalta käskyn muuttaa kotimaastaan Kanaanin maahan (nyk. Israelin alue). - Abrahamin tarkkaa elinaikaa ei tiedetä, mutta hänet ajoitetaan eläneen 1900-luvulla eaa. - Abrahamin pojanpoika, "Jaakob" joutui kuitenkin pakenemaan nälänhätää Egyptiin. - Hänen kahdestatoista pojasta syntyivät Israelin heimot.

Juutalaisuuden alkuperäiset ja tähän päivään asti periytyvät erityispiirteet ovat "usko yhteen Jumalaan" sekä miespuolisten jäsenten "ympärileikkaus" kahdeksantena päivänä syntymästä. - "Talmudin" mukaan juutalainen on jokainen juutalaisesta äidistä syntynyt tai juutalaisuuteen kääntynyt ja seurakuntaan liittynyt henkilö. - Talmudin mukaan koko ihmiskuntaa sitoo Nooan liitto ja se on Israelin liiton edelläkävijä.

Raamatun ajan juutalaisuus on uskonnollisesti ja historiallisesti ensimmäiseltä vuosisadalta jaa. lähtien muodostuneen kristinuskon edeltäjä.

"Toisen temppelin kaudella" oli Palestiinassa "kolme teologista suuntausta":

  • Saddukeukset
  • Fariseukset
  • Essealaiset

"Selootit" puolestaan olivat juutalainen puolue, joka kannatti aseellisen taistelun aloittamista roomalaisia vastaan.

Nykyään "rabbiinijuutalaisuutena"tunnettu juutalaisuuden muoto on kehittynyt farisealaisesta tulkinnasta. Se perustuu "Tooran lakiin" ja sen noudattamiseen sekä selitykseen rabbiinisen kirjallisuuden, nk. "suullisen Tooran" pohjalta ("Talmud" ja "Mišna").

"Karaiittijuutalaiset" eivät hyväksy rabbiinijuutalaisuuden "Talmud"-kirjallisuutta laillisena auktoriteettina, vaan pitäytyvät pelkkään "Tanakhiin",("juutalaiseen Raamattuun" = kristillisen Raamatun "Vanha Testamentti") ja tämä suuntaus onkin lähempänä saddukealaista tulkintaa.

Nykyiset suuntaukset: Juutalaisuutta on nykyisin "viisi päämuotoa":

  • Ortodoksijuutalaisuus
  • Konservatiivinen juutalaisuus
  • Rekonstruktionismi
  • Hasidismi
  • Reformijuutalaisuus

Ortodoksijuutalaisuus jakaantuu vielä "ääriortodokseihin" ja "nykyortodokseihin".

Juutalaisen uskon pääkohtiin kuuluu "oppi Messiaasta", joka tulee aikojen lopulla päättämään Israelin kansan diasporan ja tuomaan ikuisen maailmanrauhan sekä oikeuden.

Länsimaisen ajanlaskun alun aikoihin messiasodotus oli hyvin voimakasta ja messiasehdokkaita oli useita. - Näihin aikoihin juutalaisuudesta erosi lahko, joka uskoi Jeesus Nasaretilaisen olevan Messias. - Myöhemmin tästä lahkosta muodostui kristinusko.

Kristillisen messiastulkinnan tunnustavat myös ns. "messiaaniset juutalaiset", jotka perinteisen juutalaisuuden mukaan muodostavat oman Israelin kansaan kuulumattoman ryhmänsä.

Levinneisyys

Juutalaisia asuu eniten Yhdysvalloissa (6,5 miljoonaa), Israelissa (5,9 miljoonaa) ja Euroopassa (1,5 miljoonaa). - Ennen II maailmansotaa (v. 1939) juutalaisia oli noin 17 miljoonaa, mutta holokaustin seurauksena (v. 1945) määrä oli pudonnut 11 miljoonaan. - Nykyään juutalaisia on yhteensä noin 13 miljoonaa.

Juutalainen usko

Kristinusko ja islam ovat kehittyneet juutalaisuudesta, ja ne kaikki luokitellaan "abrahamilaisiksi uskonnoiksi".

Juutalaisen uskon keskeisimmät elementit ovat:

  • Usko yhteen Jumalaan
  • Usko Jumalan ilmoitukseen, joka on annettu Israelin kansalle
  • Usko Jumalan valittuun kansaan Israeliin, jonka tulee elää ilmoituksen säädöksiä noudattaen

Juutalainen jumalakäsitys on ehdottoman yksijumalinen: ”Jumala on yksi, jakamaton, rajaton, vailla aineellista ruumista, alkua tai loppua, ja hänestä ei voi eikä saa tehdä kuvaa.

Juutalaisten Jumalan nimi on "JHWH", ja lausutaan "Jahve". - Tosin juutalainen ei saa sanoa Jumalansa oikeaa nimeä ääneen, sillä he kokevat ihmisen olemaan liian ala-arvoinen lausumaan Jumalan nimeä. - Jumalan katsotaan ilmoittaneen tahtonsa Israelin kansalle suorana ilmoituksena Moosekselle, Siinain vuorella sekä "Tanakhin profeettojen" kautta.

Ihminen - 1. Mooseksen kirjan luomiskertomuksen mukaan ihminen on Jumalan luomistyön kruunu, jolle on uskottu vastuullinen asema maanpäällisen luomakunnan hallitsijana. - Juutalaisen käsityksen mukaan ihminen ei ole luonnostaan vain hyvä tai paha, vaan hänellä on Jumalan luoma "taipumus hyvään" ("jetser ha'tov") ja "pahaan" ("jetser ha'ra").

Ihmisen sielun katsotaan olevan kuolematon ja ruumiin elämän päättyessä sielu palaa takaisin Jumalan luo.

Hyvä ja paha - Vastoin kristillistä dualistista käsitystä juutalaisuus ei usko hyvään ja pahaan maailmassa vallitsevina vastakkaisina voimina, vaan molemmat kuuluvat osina luomistyöhön (5.Moos.30:19). - Näin ollen "Saatanan" ymmärretään olevan Jumalan luoma olento, jonka tehtävänä on koetella ihmistä (Job 1:6-12).

Pelastuskäsitys - Toorassa on kaiken kaikkiaan 613 erilaista käskyä ("mitsva"), joita noudattaen juutalaisen tulee elää. Lakien noudattamisesta tai noudattamatta jättämisestä ei määritellä mitään konkreettista palkkiota tai rangaistusta kuten paratiisia tai kadotusta. Sen sijaan "Toorassa" muistutetaan niiden ajallisista seurauksista.

Kuoleman jälkeinen pelastus tai kadotus nähdään ihmiselle liian abstrakteina käsitteinä, joten ne kuuluvat ns. tulevaan maailmaan ja ovat Jumalan käsissä.

Juutalaisuus uskoo "Mooseksen liiton" kuuluvan Israelin kansalle, eikä muilla kansoilla ole moraalista velvoitusta sen pitämiseen. - Mooseksen liittoa edeltää "Nooan liitto", jonka Jumala asetti vedenpaisumuksen jälkeen, ja joka koskee koko ihmiskuntaa. - Tämän vuoksi juutalainen teologia ei tunne ajatusta pelastuksesta, joka koskisi vain Mooseksen liittoon kuuluvia.

Kun juutalainen teologia puhuu "lunastuksesta" ("ge'ula") tarkoitetaan sillä Israelin kansan aineellista lunastusta ikuisen rauhan saapuessa Messiaan tulon myötä.

Juutalainen jumalanpalvelus

Juutalaisuuden "symboleja" ovat "Daavidin tähti" ja "seitsenhaarainen menora-kynttiläjalka".

Juutalaisen "jumalanpalveluksen" keskeisin osa on Jumalan antaman lain noudattaminen, laupeuden harjoittaminen ja lähimmäisenrakkaus. - Juutalainen laki on kirjattu "Tooraan" ("5 Mooseksen kirjaa"), "Talmudiin" sekä laajaan kirjastoon näitä selittäviä kommentaareja. - Kirjat kirjoitettiin vv. 1000-100 eaa., ja ne ovat kirjoitettu hepreaksi.

Juutalaisen jumalanpalveluksen teologisesti tärkein osuus oli Jerusalemin temppelissä "leeviläs-aaronilaisen papiston" ("kohaniitit") harjoittama päivittäinen "rituaalinen uhripalvelus" "Toorassa" tarkkaan säädettyjen ohjeiden mukaisesti.

Koska keisari Tituksen johtama Rooman armeija tuhosi temppelin v. 3830 juutalaisen ajanlaskun tai v. 70 jaa. länsimaisen ajanlaskun mukaan, niin sen jälkeen ei temppelipalvelusta ole voitu harjoittaa.

Käytännössä juutalaisen jumalanpalveluksen keskus on nykyään synagogajumalanpalvelus, joka seuraa eri perinteitä ja vakiintunutta liturgista rakennetta. - Jumalanpalvelusmallit jakaantuvat pääasiallisesti aškenaasi- ja sefardi-riitteihin. - Näiden lisäksi on olemassa italialainen, jemeniläinen ja hassidilainen riitti.

Raamatun esikuvan mukaisesti maailman kaikki synagogat on suunnattu kohti Jerusalemia ja juutalainen siis suuntaa myös yksityisen rukouksensa samaan suuntaan.

"Tooran" määrittelemien päivittäisten uhrien sijaan juutalainen rukoilee kolme kertaa päivässä:

  • Saharit eli aamurukous
  • Minha eli iltapäivärukous
  • Ma'ariv eli iltarukous

Juutalaisen "jumalanpalveluksen eli tefillan" tärkeimmät elementit ovat:

  • Šema Israel - Tämä rukous koostuu kolmesta Tooran kappaleesta ja se luetaan aamuin sekä illoin.
  • Amida (verbistä "la'amod" = seisoa) - Tämän rukouksen toinen nimi on "šmone esre" ("kahdeksantoista"). - Se koostuu arkipäivinä kahdeksastatoista ja sapattisin/juhlapyhisin seitsemästä siunauksesta. - Rukous luetaan seisaaltaan ja kasvot Jerusalemia kohti suunnattuina.
  • Aamupalvelukseen osallistuva juutalainen laittaa päälleen "tallit-rukousšaalin" sekä sitoo arkiaamuina käsivarteensa ja otsalleen "tefillinit" (nahasta tehtyjä koteloita). - Tefillinien käyttö perustuu Tooran käskyyn "Ja sido ne merkiksi käteesi, ja ne olkoot muistolauseena sinun otsallasi" (5. Moos.6:8) ja tämän vuoksi ne sidotaan symbolisesti vasempaan käsivarteen sekä otsalle. - Tooran opetuksen on oltava juutalaisen sydämessä sekä ajatuksissa.

Nykyisen juutalaisuuden piirissä on eriäviä näkemyksiä Jerusalemin temppelin uudelleenrakentamisesta ja temppelipalveluksen käyttöönotosta. - Ns. uskonnollis-kansallisen "Dati Leumi-liikkeen" perusajatuksena on juutalaisen valtion perustaminen koko raamatullisen Israelin alueelle sekä "Kolmannen temppelin" rakentaminen Jerusalemin Temppelivuorelle.

Perinteinen ortodoksijuutalaisuus sen sijaan hylkää tämän ajatuksen ja korostaa tulevan Messiaan perustavan ikuisen rauhan valtakunnan ja sekä rakentavan temppelin.

Juutalaisen henkilökohtaisen jumalanpalveluksen tasot voidaan jakaa käytännölliseen ja hengelliseen. - Käytännöllisen tason henkilökohtainen jumalanpalvelus on Jumalan antaman lain noudattamista sekä laupeuden ja lähimmäisenrakkauden harjoittamista. - Hengellinen taso ulottuu henkilökohtaisesta rukouselämästä "mystiikkaan" ja "kabbalan tutkimiseen".

Elämä

Rituaalit - Juutalaisuuden elämän eri vaiheisiin kuuluvia rituaaleja ovat poikien ympärileikkaus ja uskonnollinen täysi-ikäisyys. - Uskonto näkyy myös hääjuhlissa ja hautajaisissa.

Ympärileikkaus on kansan ja Jahven välisen liiton näkyvä symboli. - Ympärileikkaus suoritetaan kahdeksan päivän ikäiselle pojalle yleensä kotona ja sen yhteydessä hänelle annetaan nimi. Poika saavuttaa uskonnollisen täysi-ikäisyyden “käskyn pojan” juhlassa ("bar mitsva"), joka pidetään 13. vuoden iässä. - Tytöille vastaava “käskyn tytön” ("bat mitsva") juhla on 12. vuoden iässä. - Juhlasta lähtien lapsi on vastuussa lain noudattamisesta. Hänestä on tullut juutalainen.

Sapatti - Yksi keskeisimpiä käskyjä koskee "lepopäivää" ("šabbat"), joka on viikon 7. päivä. - Viikon lasketaan alkavan sunnuntaista, joten seitsemäs päivä on lauantai, samoin kuin oli Suomessakin virallisesti ennen v. 1973 käyttöön otettua viikkonumerointijärjestelmää.

200-luvulle tultaessa kristillinen kirkko halusi tehdä selvän eron juutalaisuuteen sekä teologisista että poliittisista syistä, ja kristittyjen lepopäiväksi tuli viikon ensimmäinen päivä, sunnuntai, Kristuksen ylösnousemuksen päivä.

Juhlapyhät - Juutalaisuuteen kuuluu useita juhlapyhiä, jotka useimmat liitetään juutalaisen kansan vaiheisiin. - Merkittävimpiä juhlia ovat juutalainen uusivuosi, suuri sovintopäivä ("Jom Kippur"), lain antamisen juhla, lehtimajanjuhla, hanukka (temppelin vihkimisen juhla) ja pääsiäinen (Egyptistä vapautumisen muistoksi).

Kalenteri - Vuoteen kuuluu 12 kuukautta, jotka perustuvat sekä kuu- että aurinkokalenteriin. - Kuu- ja aurinkovuoden erotus tasataan lisäämällä yksi kuukausi 7 kertaa 19 vuoden kierron aikana. - Kuukaudet alkavat uudestakuusta.

Juutalaisen kalenterin vuosiluvut alkavat vuodesta 3761 eaa, jota on pidetty maailman luomisen ajankohtana.

Kosher-ruoka - Toinen keskeinen juutalaiseen arkipäivään vaikuttava säännöstö koskee ruokavaliota. - Toora määrittelee tarkkaan syötäviksi kelpaavat eläimet ja perusteet niiden valmistukselle. Tooran sääntöjen mukainen ruokavalio on "kosher" eli "kelvollinen". - Mikäli ruoka ei ole sallittua se on "trefa" eli "kiellettyä".

"Tooran lakien" mukaan ruoka-aineet jaetaan kolmeen pääryhmään: "basari"-lihatuotteet (myös siipikarja), "chalavi"-maitotuotteet ja "parve"-neutraalit tuotteet eli kasvikset, hedelmät, kala, kananmuna, hunaja ja kaakao.

Ekskommunikointi - Juutalaisuudessa nykyisin harvinainen ekskommunikointi tarkoittaa ihmisen täydellistä erottamista uskonnollisesta yhdyskunnasta, mikä juutalaisten piirissä tarkoitti aikaisemmin käytännössä koko yhteiskunnasta erottamista. - Vaikka ekskommunikoinnilla on juuret "Toorassa", keskiaikainen ekskommunikointi-instituutio oli tosiasiassa rabbiininen perinne, jonka tarkoituksena oli ylläpitää kansa yhtenäisyyttä ja vahvistaa synagogan auktoriteettia.

Lähteet: