www.teoforum.net

Kohtaamisfoorumi ihmisille, jotka haluavat erottaa ajatuksissaan totuuden epätodesta ja jotka haluavat käyttää voimiaan ihmiskunnan ja muun luomakunnan hyvää elämää edistäviin tekoihin.

... Polkuja hengellisyydestä henkiseen kasvuun…
AjankohtaistaTapahtumakalenteriYhteystiedot






LÄHI-IDÄN USKONNOT

  1. Assyro-/ babylonia-/egyptiläiset uskonnot
  2. Zarathustra-/mazda-/parsilaisuus
  3. Juutalaisuus
  4. Kristinusko - Katolisuus
  5. Kristinusko - Ortodoksisuus
  6. Kristinusko - Reformoitu
  7. Islam
  8. Bahai

Persialais-iranilainen kulttuurihistoria

Varhainen maatalouskulttuuri levisi alueelle todennäköisesti lännestä, Syyriasta ja Levantista (Lähi-itä). - Varhaisneoliittisella eli maatalouskivikaudella 8700-7500 eaa. alettiin rakentaa neliömäisiä taloja ja viljellä maata. - Hautaukset tehtiin tuolloin joko talojen alle tai kylien asumattomiin kohtiin.

Vv. 7500-5600 eaa. kestäneellä kulttuurin,Kermanshahin kulttuurin eli itäisen M´lefaatin kulttuurin, käynnisti saviastioiden saapuminen n. 7200 eaa. - N. v. 6000 eaa. maatalouskylät olivat jo laajalle levinneitä. - Sen kulttuuri oli osa laajempaa kulttuurialuetta, joka ulottui Kaksoisvirranmaasta Afganistaniin.

Mahdollisesti alue on saanut vaikutteita myös Indus-kulttuurin syntyalueilta. - Alueella vallitsi kivi-kuparikausi vv. 5500-3500 eaa.

Jiroftin kulttuuri - Oli varhaispronssikautinen kauppakulttuuri, joka syntyi karavaaniteiden varrelle Etelä-Persiaan. - Sumereilla oli yhteyksiä Jiroftin kulttuuriin. Kulttuurista tiedetään vain vähän, koska se löydettiin ryöstökaivauksista kiinni saatujen esineiden kautta. - Jirofin kulttuurin piirissä käytettiin ehkä varhaista kirjoitusta. - Tämän kulttuurin perustivat indoeurooppalaiset "aratit".

Zabol-kaupunki - Shahr-e Sukhtehista löydetty rauniokaupunki oli yhteydessä Jirofin kulttuuriin. Se perustettiin n. 3200 eaa. Helmand-joen rannalle. - Kaupunki oli yksi suurimmista varhaisen kaupungistumisen ajan kaupungeista maailmassa. - Kaupunki paloi useampaan kertaan ja siellä oli neljä eri kulttuurivaihetta ennen kuin se hylättiin 2100 eaa. - Kaupungista on löydetty mm. maailman vanhin keinosilmä (n. 2900-2800 eaa), vanhimmat nopat ja backgammonlauta, vanhimmat tunnetut kuminan siemenet sekä malja, jonka reunaa kiertää ehkä maailman vanhin animaatio.

Osa löydöistä viittaa siihen, että naisten asema kaupungissa oli vahva, mahdollisesti jopa hallitseva. - Kaupungin asukkaissa lienee ollut sekä maanviljelijöitä että käsityöläisiä. - Kaupungista ei ole löydetty lainkaan aseita.

Elamin kuningaskunta - Elamin valtio syntyi n. 3100 eaa. pienemmistä kuningaskunnista yhdistymällä sumerilaisten uhkaa vastaan. - Sitä hallitsivat useat perättäiset dynastiat eli kuningassuvut.

Elamin kuningaskunnan asukkaiden puhuma kieli, "elam", oli ns. isolaattikieli, eli se oli omaleimainen kieli, joka ei ollut sukua läheisille indoeurooppalaisille ja seemiläisille kielille.

Esielamilainen kulttuuri Susan-seuduilla (n. 5000-3100 eaa.) sai vaikutteita "Uruk-kulttuurista", Kaksoisvirranmaasta. - Vaikutus näkyi kaupungistumisena sekä savitauluille ja laatoille kirjoittamisen alkamisena.

Ennen nuolenpääkirjoituksen omaksumista, paikalliset asukkaat olivat kehittäneet oman "viivakirjoituksensa". - V. 2500 eaa. lähtien sen kirjoittamiseen käytettiin Kaksoisvirranmaasta lainattua nuolenpääkirjoitusta.

Elamilaiset itse käyttivät maastaan nimeä "Haltamti" (myöh. "Atamti"). - Maa jakautui Susianin alankoon lännessä ja Anzanin vuoristoalueeseen idässä. Susianissa viljeltiin maata, sinne rakennettiin kastelujärjestelmiä ja siellä sijaitsi kaupunkeja, kuten Susa ja Karkeh. - Vuoristo oli kiven, puutavaran ja mineraalien lähde. Elam tuotti puuta, lapislatsulia, rakennuskiviä ja metallimalmeja. - Susan kautta kulkivat kauppareitit eri puolille.

Elam mainitaan ensi kertaa sumerilaisissa kirjoituksissa 2700 eaa. nimellä Nim ("Vuorimaa"). - Urin kolmannen dynastian aikana sumerilaiset valloittivat alueen, mikä sai elamilaiset liittoutumaan seemiläisten amorilaisten kanssa, mikä sitten osaltaan johti sumerilaisten kukistumiseen.

Tätä seurannut aika oli pitkään levotonta. Elamilaiset taistelivat ensin babylonialaisten kanssa kuningas Hammurabin hyökkäyksestä lähtien 1800 eaa. ja vähitellen he nousivat omalla alueellaan suurvalta -asemaan noin vv. 1270-1100 eaa. - Onnistuttuaan nujertamaan Babylonin 1200-luvulla eaa, he liittoutuivat babylonialaisten kanssa assyrialaisia vastaan n. 1100-600 eaa. - Näihin aikoihin iranilaisia kansoja alkoi saapua alueelle. - Tämä oli ns. "Uuden Elamin" aikaa, jolloin elamilaiset pyrkivät takaamaan babylonian itsenäisyyden. - Hovin sisällä oli vallantaistelua ja sisällissodan varjossa assyrialaisten onnistui hyökätä maahan v. 645 eaa. ja tuhota Susa ja muita kaupunkeja. - Elamin aika oli päättynyt.

Meedian kuningaskunta - Sijaitsi nykyisen Iranin Pohjois-, Länsi- ja Lounaisosassa. Laajimmillaan valtakunta ulottui Keski-Aasiaan ja nykyisen Afganistanin alueille asti. - Assyrialaiset mainitsevat meedialaiset "amadai"-heimot v. 836 eaa. - Valtakunta syntyi n. 750-700 eaa.

Meedialaiset olivat indoeurooppalaisia ja skyyttien sukulaisia. - Heidän ilmaantumisensa liittyi iranialaisheimojen vaelluksiin v. 1000 eaa. tienoilla. - Meedialaiset tuhosivat Assyrian v. 612 eaa ja jakoivat sen babylonialaisten kanssa.

Persia oli alkujaan Meedian vasalli. Kyyros II:n valtakaudella 549 eaa., se onnistui vapautumaan Meedian vallasta ja alisti sen puolestaan maakunnakseen.

2. Zarathustra-/mazda-/parsilaisuus

Iranilaisen tai persialaisen filosofian juuret ovat vanhoissa iranilaisissa filosofisissa perinteissä, jotka saivat alkunsa indoiranilaisessa kulttuurissa ja jotka saivat paljon vaikutteita Zarathustran opetuksista. - Zarathustran ajattelu on vaikuttanut myös länsimaiseen ajatteluun juutalaisuuden ja keskiplatonismin kautta.

Zarathustra oli itäiranilainen profeetta, jonka nimiin laitetut opetukset ajoittuvat vv. 1000-588 eaa. välille. - Persialainen traditio sijoittaa Zarathustran elämän vuoden 570 eaa. paikkeille.

  • Zarathustralaisuus on uskonto ja filosofia, jonka perusti profeetta Zarathustra.
  • Mazdalaisuus on uskonto, jonka perusajatuksena on yhden jumalan, "Ahura Mazdan!, palvominen. Nämä kaksi termiä ovat lähes synonyymejä.
  • Myöhempi iranilaisen filosofian suuntaus on manikealaisuus, josta myöhemmin lisää gnostismin yhteydessä.

Arabien vallattua Persian ja sen siirryttyä islaminuskon alle, vanha iranilainen filosofia sai vaikutteita kreikkalaisesta filosofiasta. - Vähitellen kehittyi erilaisia islamilaisen filosofian suuntauksia, joihin lukeutuvat mm. illuminationismi ja transsendentti teosofia.

Persiaan 1500-luvulla eaa. pohjoisesta saapuneet kansat kuuluvat arjalaiseen kansanryhmään, joka tunkeutui Persian lisäksi myös Intiaan. - Zarathustralainen uskonto syntyi muinaisessa Persiassa.

Uskonnon syntyajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa. - Uskonnon vaikutus korostui Akemenidien (648–330 eaa.) ja Sassanidien (226 eaa.–651 jaa.) hallitsijasukujen aikana.

Zarathustralaisuus oli Persian valtionuskonto 500-luvulta eaa. aina islamilaisten arabien valloitukseen 600-luvulle asti. - Tuona aikana zarathustralaisuus levisi Lähi-itään, Keski-Aasiaan ja Kiinaan. - Persian jouduttua islamilaisen vallan alle zarathustralaisuus joutui vuosisadoiksi vainon kohteeksi ja lopulta islam syrjäytti sen.

Zarathustralaisen kuninkaan, Kyyroksenhallitusajalta on peräisin ns. "Kyyroksen julistus", jota pidetään maailman ensimmäisenä kansalaisten "ihmisoikeuksien tunnustuksena". - Kyyroksen julistus sallii eri kansoille uskonnon vapauden.

Sassanidien hallitsijasuvun aikana Persiaa hallitsi zarathustralaisuuden muoto, jota kutsuttiin nimellä "zurvanismi". - Se sai vaikutteita hellenistisestä filosofiasta. - Sassanidien valtakautena maan älyllinen keskus oli"Gundishapurin akatemia", joka tarjosi zarathustralaista koulutusta filosofian, lääketieteen kuten myös luonnontieteiden alalta.

Tämän akatemian välityksellä myös Platonin filosofinen perintö välittyi jälkipolville. - Akatemiasta muodostui maailman älyllinen keskus 500–600-luvulla jaa. - Sen koulutuksessa yhdistyi sivistys, joka oli kulkeutunut Intiasta ja Kreikasta Persiaan ja sen kautta siirtyi sen tieteellinen perintö osaksi islamilaista filosofiaa, josta se siirtyi myöhemmin keskiajan eurooppalaiseen filosofiaan.

Sassanidien hallitsijasuvun romahdettua valtaan nousi ensimmäinen islamilainen valtakunta, "Omaijadien kalifaatin" johdolla. - Tämän seurauksena islam syrjäytti zarathustralaisuuden.

Zarathustralaisuuden vaikutus jäi kuitenkin elämään monin tavoin myös islamilaisessa maailmankuvassa.

Uskonto

Zarathustra oli ensimmäinen, joka käsitteli pahan ongelmaa filosofisesti. - Hänen on usein katsottu olleen myös "ensimmäinen monoteisti" uskontojen historiassa.

Hänen eettinen ajattelunsa perustui "kolmen hyvän asian" - "hyvien ajatusten" ("pendar-e-nik"), "hyvien sanojen" ("goftar-e-nik") ja "hyvien tekojen" ("kerdar-e-nik"), korostamiseen.

Zarathustran opetukset vaikuttivat myös kreikkalaiseen ja roomalaiseen filosofiaan. - Useat antiikin ajan ajattelijat, kuten Eudoksos Knidoslainen ja Plinius vanhempi, ylistivät zarathustralaista filosofiaa. - Platon sai tietoa zarathustralaisuudesta Eudoksoksen kautta, ja hänen on nähty saaneen siitä vaikutteita ideaoppiinsa.

Pyhät kirjoitukset

"Avesta" on zarathustralaisten pyhien kirjojen kokoelma, josta on säilynyt kolme neljäsosaa. - Avestan tuonti Eurooppaan 1700-luvun lopulla vaikutti koko uskontotieteen kehitykseen.

Avesta on kirjoitettu muinaispersialaisella "avestan kielellä", joka muistuttaa sanskritia. - Parsilaisen legendan mukaan Aleksanteri Suuri poltti Avestan täydellisen tekstin Ecbatanassa valloittaessaan Persian.

Toisinaan Avestasta käytetään myös nimitystä "Zend-Avesta", joka perustuu kirjoitusten kokoamisessa tapahtuneeseen väärinkäsitykseen. - 1800-luvulla Avestan tekstit todettiin alkuperältään aidoiksi. - Kielitieteilijät ovat muinaisen kielen perusteella sijoittaneet Avestan vanhimmat osat v. 900 eaa..

Zarathustralaiset uskovat Avestan vanhimman osan olevan Zarathustran itsensä kirjoittama.

Avesta jakaantuu neljään osaan: "Jasna", "Visparad", "Vendidad" ja "Jašts".

Sassanidien hallitsijasuvun aikaisien lähteiden mukaan Avestan vanhin osa, ns. "Zarathustran hymnit" ("gathat"), olivat olemassa jo Akemenidien hallitsijasuvun aikana eli vv. 648–330 eaa..

Vanhimpien hymnien nimet ovat: "Ahunavaiti Gatha", "Uštavaiti Gatha", "Spentamainju Gatha", "Vohukšatra Gatha" ja "Vahištoišti Gatha".

Vanhimmat arkeologiset löydöt, joissa käsitellään Avestassa esiintyvää "Ahura Mazda", ("Viisauden herra")-nimistä jumaluutta, sijoittuvat vuoteen 600 eaa. - Avestan tekstit siirtyivät suullisesti vuosisatoja.

Muoto, jossa Avesta pyhinä kirjoituksina tunnetaan nykyään, perustuu "tekstieditioon", joka ajoittuu vuoteen 1278. - Avestan kirjoituksista on olemassa lukuisia erilaisia käännöksiä, jotka voivat poiketa toisistaan huomattavasti.

Oppi

Zarathustralainen uskonto korostaa dualistista erottelua hyvän ja pahan välillä. - Zarathustralaisten pyhän kirjan, "Avestan", mukaan hyvää, totta ja oikeudenmukaista on se, mikä on luonnonmukaista. - "Oikeudenmukaisesta luonnonjärjestyksestä" käytetään avestankielistä sanaa aša. Sanskritin kielessä vastaava luonnonjärjestystä tarkoittava sana on rta.

Luonnonjärjestys ilmenee kasvien, ihmisten ja eläinten välisenä sopusointuna. - Oikeudenmukaista luonnonjärjestystä ylläpitää Jumalallinen Viisaus, "Ahura Mazda" ("Viisas herra", myös muodossa "Ohrmazd"), jonka symbolina toimii aurinko.

Auringolla ja tulella on zarathustralaisessa uskonnossa tärkeä rooli. - Tästä syystä uskonnon edustajia on kutsuttu "tulenpalvojiksi". Parsilaisten temppeleissä palaa ikuinen tuli, joka symboloi jumaluuden kipinää ihmisen sielussa.

"Luonnonjärjestyksen vastakohdasta" käytetään sanaa "drudž", joka tarkoittaa pahaa ja rappiota.

Oikeudenmukaisuuden ja luonnon kanssa sopusoinnussa olevat teot edistävät ihmisten ja eläinten välistä harmoniaa, terveyttä ja hyvää mieltä. - Luonnonvastaiset teot rikkovat luonnon ja ihmisten välistä harmoniaa. - Ne tuottavat sairauksia ja surumielisyyttä. i>.

Rappion, surun ja sairauksien aiheuttajaksi zarathustralaiset personifioivat "Angra Mainju" ("Paha henki"), toisinaan myös "Ahriman"). - Avestan vanhimmissa hymneissä nimeä ei mainita lainkaan, sillä se oli tabu´istisesti vältetty.

Myöhemmän käsityksen mukaan Jumalallinen viisaus, "Ahura Mazda", on luojajumala ja taistelee pahaa ja valheellista "Angra Mainjua" vastaan. - Nämä kaksi henkeä esitetään toisinaan kaksosina.

Erottelulla oikeudenmukaisen luonnon järjestyksen ja rappion välillä on keskeinen asema. - Ihminen joutuu tekemään elämässään valinnan, kumpaa tietä hän seuraa: elämään johtavaa - vai rappioon johtavaa tietä. - Avesta korostaa valinnan tekemisessä yksilön tahdon vapautta. Tämä tuodaan ilmi "Avestassa": "Tutki selvästi näkevällä mielellä valintaa, jonka jokainen joutuu itse tekemään kahden vaihtoehdon välillä."

Luonnonjärjestyksen mukaan toimivasta ihmisestä zarathustralaiset käyttävät sanaa "ašavan", joka tarkoittaa "totuuden seuraajaa". - Totuuden seuraajille "Avesta" lupaa palkinnoksi hyvän mielen, onnellisuuden ja viisauden.

Sinä päivänä, kun Zarathustra itse valitsi luonnonjärjestyksen mukaisen elämän, hänelle esitettiin seuraavat kysymykset: "Kuka sinä olet?", "Kenelle sinä kuulut?" - Nämä perustavat kysymykset pakottivat Zarathustran tiedostamaan oman paikkansa ja tekojensa seuraukset.

Luonnonjärjestyksen vastaisesti toimivia ihmisiä kutsutaan "valheen seuraajiksi" ("dragvant"). - Ihmisen tekemän valinnan seuraukset totuuden ja valheen väliltä, näkyvät hänen omassa elämässään. - Ihminen ei ole luonnostaan paha. Epäterveet ja surumieliset ajatukset saavat ihmiset toimimaan luontonsa vastaisesti.

Zarathustran hymneissä esitetään seuraava näkemys "valheen seuraajista":" Heidän mielensä oli sekava, kun he tekivät valintaa ja he valitsivat huonot ja epäterveet ajatukset. Näin he lankesivat väkivaltaan, sairaan miehen elämään." - Ne, jotka valitsevat seuraavansa valheen tietä, eivät menesty elämässä. He saavat osakseen erilaisia sairauksia sekä murheita. "Sinä valheen palvoja, sinun osasi on pimeydessä eläminen, pilaantunut ruoka, suru ja huono terveys, senkaltaiseen olemiseen johtaa sinun paha mielesi sinut sinun omien tekojesi seurauksena."

Zarathustralaisten mukaan ihmiset, jotka toimivat luonnonvastaisesti ja seuraavat valhetta vahingoittavat maata. - Maalla, jota pidetään pyhänä, on keskeinen asema uskonnossa. - Maan symbolina toimii "lehmän sielu" ("gauša urva"). - Koska lehmällä on tärkeä rooli uskonnossa, käyttää "Avesta" totuutta ja oikeutta seuraavista ihmisistä myös nimitystä "Hyvä paimen".

Lehmällä ja sen kunnioittamisella on tärkeä rooli myös intialaisessa kulttuurissa. Hindulaisillekin lehmä on pyhä eläin. - Lehmän kunnioittamisen tärkeä rooli tuo esiin zarathustralaisuuden ja intialaisen kulttuurin välisen vuorovaikutuksen.

Hyveet

Zarathustralaisten "kultainen sääntö" kuuluu seuraavalla tavalla: "Ainoastaan sellainen luonne on hyvä, joka ei tee toiselle mitään sellaista, joka ei olisi sille itselleen mieluista tai hyväksi."

Zarathustralaisella "totuuden seuraajalla" ("ašavan") on kolme tavoiteltavaa hyvettä:

  • Humata - "Hyvät ajatukset" sisältävät veljeyden ihmiskuntaa kohtaan, sovussa elämisen muiden ihmisten kanssa ja koulutuksen.
  • Hukhta - "Hyvät sanat" tarkoittavat sopimusten pitämistä, rehellisyyttä ja pyrkimystä olla loukkaamatta muita.
  • Hvaršta - "Hyvät teot" tarkoittavat puhtaan veden ja ruuan tuottamista apua tarvitseville, köyhien auttamista sekä yhteisön hyvinvoinnin ja vaurauden edistämistä.

Zarathustran hymnien mukaan uskomuksen, toiminnan tai tiedon arvo riippuu siitä, edistääkö se elämälle myönteisiä asioita: iloluontoisuutta, terveyttä ja hyvää mieltä.

Pelastajamyytti

Zarathustralainen uskonto syntyi kritiikin kautta, jota profeetta Zarathustra esitti vallitsevaa uskontoa ja sen papistoa vastaan. - Zarathustra hyökkäsi Persiassa ennen zarathustralaisuutta vaikuttanutta Veda-uskontoa vastaan. Kritiikin kohde oli "Indra"-jumalan palvonta. - Indra esiintyy "Rigvedassa" sään ja sodan jumalana. - Myös muita Veda-kirjoista tuttuja jumaluuksia esiintyy zarathustralaisissa kirjoituksissa.

Legendan mukaan papisto tappoi Zarathustran ja hänestä tuli uskonnon ensimmäinen marttyyri.

Zarathustralaisten mukaan profeetta kehitteli ajatuksen maailman "pelastajista" ("saošiants"), joiden tehtävä on toimia opettajina ja ohjata maailmaa kohti "totuuden inspiroimaa olemista". - Zarathustralaisen käsityksen mukaan maailmaan saapuu määrättyjen ajanjaksojen välein "pelastaja", joka uudistaa vanhoja oppeja.

Maailman pelastajien tuli julistaa elämänmyönteistä uskontoa, joka edistäisi hyvää mieltä, terveyttä ja luonnonmukaista elämää. He ovat totuutta ja oikeutta seuraavia miehiä, joiden tehtävänä oli estää vihaa ja väkivaltaa leviämästä maailmassa. - Nämä opettajat opettaisivat hyvää uskontoa elämänkielteisen uskonnon sijaan.

Elämänmyönteisestä uskonnosta esitetään "Avestassa" seuraavanlainen näkemys: Tämä on "hyvän mielen tie", jonka viisaus on näyttänyt minulle. Se on niiden pelastajien uskonto, jotka suuntaavat kulkunsa maassa totuuden innoittamana."

Vaikka Zarathustra puhuu "Avestassa" paljon ilomielisyyden ja hyvän mielen puolesta, ei se lupaa maailman pelastajille helppoa osaa. - Profeetta käy "Avestassa" keskustelua Jumalallisen Viisauden kanssa, seuraavin sanoin: "Kun minä ensimmäisen kerran tulin valaistuneeksi sinun sanoistasi, silloin minä ymmärsin, että ihmiskunnan puolesta toimiminen, tulee aiheuttamaan minulle kärsimystä."

"Avesta" esittää pahasta uskonnosta ja sen vaikutuksesta ihmisiin seuraavankaltaisen näkemyksen "Oi viisaus, milloin nämä miehet tunnistavat pelastuksen sanoman? Milloin he luopuvat tuosta huumeesta, jonka avulla vihamieliset, mieleltään kieroutuneet "tyhjänpuhujapapit" aiheuttavat ihmisille myrkytystilan ja johtavat harhaan tämän maan pahoja johtajia?"

Zarathustran mukaan rappeutunut "paha uskonto" on kuin huumetta, jota papit syöttävät ihmisille. - Tutkijat ovat yhdistäneet pappien käyttämän huumeen haomakasvin mehuun, jota pappien sanottiin käyttävän. - Kasvin sanskritin kielinen nimi on "soma".

On mahdollista, että Zarathustra käyttää sanaa "huume" myös metaforisessa mielessä. - "Tyhjänpuhujapapit" tuhoavat Zarathustran mukaan epäterveen opetuksen kautta elämän tarkoituksen. - He lisäävät "vihaa ja ilkeyttä kielellään".

Pyhät kuolemattomat

Jumala tuo itsensä esiin "pyhien kuolemattomien" ("ameša spentas") kautta. - "Pyhiä kuolemattomia" on toisinaan verrattu "arkkienkeleihin", jotka muodostavat yhdessä jumalan kuusi puolta. - Ne toimivat ihanteina, joita ihmisen tulee elämässään pyrkiä noudattamaan.

"Pyhät kuolemattomat" taistelevat totuuden ja oikeuden puolesta. Ne eivät esiinny "Avestan" vanhimmissa hymneissä, mutta tutkijat pitävät niitä olennaisena osana zarathustralaisuutta. - "Jumalallisen Viisauden" symbolina on aurinko ja "pyhät kuolemattomat" personifioidaan usein tähtiin. - Eri tutkijat antavat pyhien kuolemattomien lukumääräksi kuusi, seitsemän tai kahdeksan.

"Pyhät kuolemattomat" jaotellaan usein Peter Clarkin kuvaamalla tavalla:

  • Vohu manah - "Hyvä ajatus"
  • Aša vahišta - "Oikea järjestys/totuus"
  • Khsathra - "Hallitusvalta/jumalan valtakunta"
  • Spenta armaiti - "Hurskaus"
  • Hauvartat - "Terveys"
  • "Pitkä elämä"
  • Amerat - "Kuolemattomuus"

Royston Piken mukaan "pyhiä kuolemattomia" ovat: oikeudenmukaisuus, rakkaus, veljeys, eläinrakkaus, luova palvelus, hurskaus, täydellisyys ja kuolemattomuus.

Eri luettelot antavat kuvan siitä, minkälaisia asioita zarathustralainen uskonto pitää hyvänä.

Kuolemanjälkeinen tuomio

Zarathustralaisten mukaan ihminen saa teoistaan palkinnon maan päällä eläessään. Uskontoon liittyy kuitenkin myös käsitys kuoleman jälkeisestä tuomiosta. - Kuoleman jälkeen ihminen joutuu tilille tekemisistään ja tekemättä jättämisistään. - "Taivaanportin kirjuri" ("mehr davar"), kirjaa ylös kaikki ihmisten teot.

Zarathustralaisen käsityksen mukaan sielu kulkee kuoleman jälkeen "Erottajan sillan" yli. - Jos sielu on sovelias "Laulujen taloon", se kulkee vakaasti ja varmasti; muutoin se putoaa "Valheen taloon".

"Viisauden herraan" luottavat zarathustralaiset uskovat pääsevänsä "Laulujen taloon", joka vastaa kristittyjen taivasta. - Laulujen talossa ihmiset saavat ikuisen elämän zarathustralaisten lauluissa ja muistoissa.

Luonnonvastaisen "Ahrimanin/Angra Mainjun seuraajat" päätyvät "Valheen taloon". - Täällä elävät unohdettujen sielut, joita ei muisteta kuoleman jälkeen. - Ajan käsityksiin kuului uskomus, jonka mukaan vainajien haudoille tuli viedä säännöllisesti ruokaa, heitä muistaen. "Valheiden taloon" joutuneiden unohdettujen haudoille ihmiset eivät käy viemässä ruokaa, sillä kukaan ei halua muistaa heitä. - "Valheen talossa" ihmistä piinaa hänen oma huono omatuntonsa.

Jos hyvä ja paha ovat tasapainossa, sielu joutuu "Keskivälin asuntoon" (vrt. katolisten kiirastuli). - Kun "Ahura Mazda" viimein ihmisten avulla voittaa taistelun, hän perustaa yhdessä Zarathustran kanssa "jumalan valtakunnan" maan päälle, ja ihmiset elävät "Jumalallisen Viisauden" kanssa ikuisessa autuudessa.

Pohjimmiltaan "Viisauden herra" on voimakkaampi (Zarathustran kerrotaan aika ajoin epäilleen tätä), mutta kun hän loi ihmisen, hän antoi tälle "vapaan tahdon", jonka avulla ihminen voi valita puolen, jolla hän taistelee.

Rituaalit

Zarathustralaiset rukoilevat muinaisiranilaisella kielellä käyttäen muinaisia tekstejä pyhissä toimituksissa ja rukouksissa.

Yhteisö on jakautunut pappeihin ja maalikoihin. - Suvuittain kulkevassa papin tehtävästä käytetään nimitystä "mobad" tai "ervad" ja ylipapista "dastur". - Papit suorittavat rukouksia ja toimituksia yhteisön yksittäisen jäsenen puolesta.

Zarathustralaisuuden rituaalin keskipisteenä on tuli. Palvontamenossa, "jasna", "Ahura Mazdan" taivaallisen tuli laskeutuu alas ja yhdistyy rituaalituleen. - Tulta pidetään "Ahura Mazdan" poikana ja hänen kauneimpana näkyvänä muotonaan. - Zarathustralaisuuden tulitemppeleissä tuli palaa jatkuvasti ja sitä pitävät yllä papit. - Sisäiset rituaalit suoritetaan temppelissä, kun vastaavasti ulkoiset rituaalit voidaan suorittaa missä tahansa puhtaassa paikassa, kuten kotona.

Etiikka ja maailmankatsomus

Zarathustralaiset arvostavat koulutusta, vaurauden tavoittelua, miesten ja naisten yhtäläistä asemaa sekä hyväntekeväisyyttä. - Koulutuksen ja sivistyksen arvostaminen on edistänyt nykypäivän zarathustralaisten taloudellista menestystä.

"Ahura Mazdan" antamien ilon, naurun ja hyvyyksien arvostaminen on uskonnollinen velvoite, ei ainoastaan nautinto. - Surullisuutta, sairautta ja askeettisuutta ei suosita. - Hyvien ohjeiden noudattaminen tuo hyviä taisteluita "Ahura Mazdan" puolesta pahuutta vastaan.

Zarathustralaisuudessa naiset eivät pääse papiksi, mutta muuten heillä samanlainen asema kuin miehellä. - Tämä on harvinaista vanhoissa uskonnoissa. Naisetkin kamppailevat miesten rinnalla pahuutta vastaan.

Zarathustralaisessa etiikassa rehellisesti hankittua omaisuutta tulee käyttää oikein. Hyväntekeväisyys on keino taistella pahuutta vastaan. - Yhteisön huonommin menestyneistä jäsenistä huolehditaan "avustusverkostolla", joka auttaa koulutuksessa, asumisessa ja terveydenhoidossa.

Parsilaisuus

Zarathustralaisuus on edelleen elävä uskonto. - Nykyisin pieniä zarathustralaisia yhteisöjä elää Iranissa, Jazdin ja Kermanin maakunnissa sekä Intiassa, jossa heitä nimitetään "parseiksi". - Siirtolaisuuden myötä zarathustralaisia asuu nykyisin myös Pohjois-Amerikassa ja Englannissa.

Parsit ovat zarathustralainen etninen ryhmä, joka on muuttanut nykyisestä Iranista Intian niemimaalle, Gujaratin alueelle, Intian ja Pakistanin rajamaastoon. - Parsit puhuvat gujaratia tai englantia.

Parsit ovat persialaisten zarathustralaisten jälkeläisiä, jotka muuttivat Intiaan n. 1000 vuotta sitten. - He ovat kuitenkin säilyttäneet oman kulttuurinsa. - Vaikka Intian parsit muuttivat Iranista, he eivät ole sukua persialaisille. - Parseilla ei ole myöskään kielellisiä sukuyhteyksiä persiankieleen eli farsiin.

Nykyään zarathustaralaisia on jäljellä noin 150 000 (joidenkin tietojen mukaan 250 000) Iranissa sekä Intiassa, jonne he pakenivat islamilaisten vainoa. - Iranissa zarathustralaisilla on tunnustettu asema vähemmistöuskontona. Tämä tarkoittaa juutalaisten kanssa jaettua paikkaa valtion parlamentissa.

Lähteet: