www.teoforum.net

Kohtaamisfoorumi ihmisille, jotka haluavat erottaa ajatuksissaan totuuden epätodesta ja jotka haluavat käyttää voimiaan ihmiskunnan ja muun luomakunnan hyvää elämää edistäviin tekoihin.

... Polkuja hengellisyydestä henkiseen kasvuun…
AjankohtaistaTapahtumakalenteriYhteystiedot






ITÄ-AASIALAISET USKONNOT

  1. Kungfutselaisuus
  2. Taolaisuus
  3. Shintolaisuus

Perusta

Kiinan alkuperäinen uskonto oli varhaiskantainen esi-isiä ja henkiä palvova luonnonuskonto. - Keskeistä vanhassa kiinalaisessa kansanuskossa on esi-isien palvonta. - Esi-isien, luonnonhenkien ja jumalien välillä ei ole selkeää eroa.

Muinaisen kiinalaisen kansanuskon merkittävin jumaluus oli "Shangdi", joka hallitsi kaikkia luonnon ja ihmisten elämän ilmiöitä, kuten säätä, viljasatoja, metsästystä ja hallitsijan terveyttä.

Aikojen kuluessa "Shangdi muuntui ylijumala "Taivaaksi" eli "Tieniksi". - Hallitsijat alkoivat tällöin kutsua itseään "Taivaan pojaksi". - Heidän tehtävänään oli pitää yllä harmoniaa taivaan ja maan välillä. - He uhrasivat vuosittain Taivaalle koko kansan edestä. - Tämä tapa säilyi Kiinan keisareiden velvollisuutena aina 1900-luvun alkuun saakka.

Kiinan perinteiset valtauskonnot ovat kungfutselaisuus, taolaisuus ja buddhalaisuus. - Näistä kolmesta uskonnosta käytetään usein termiä "Kiinan kolme tietä". - Kungfutselaisuus ja taolaisuus ovat syntyneet Kiinassa ja buddhalaisuus on peräisin Nepalista.

1000-luvulla eaa. kiinalaiseen kansanuskoon kehittyi ns. "maailmankaikkeusoppi", jossa maailman järjestystä nimitetään "Taoksi", ("Tie"). - Tao tarkoittaa "moraalista totuutta", jota ihmisen on seurattava. - "Taossa" on kaksi vuorovaikutteista elementtiä eli voimaa, "Jin" ja "Jang"

Tavoitteena on jinin ja jangin tasapaino eli Tao. - Ilman tasapainoa syntyy sekasortoa ja onnettomuuksia. - Oleellista on pyrkimys Taoon eli tilaan, jossa jin ja jang ovat tasapainossa ihmisessä itsessään ja koko universumissa.

Käytännössä Tao tarkoittaa "hyveiden tavoittelua", "esi-isien kunnioitusta" ja "rituaaleja".

1. Kungfutselaisuus

Kungfutselaisuus on pikemminkin moraalinen oppi, ei niinkään uskonto. - Perustajana oli kiinalainen opettaja ja filosofi Kungfutse(551-479 eaa), jolle maineensa ansiosta kertyi jopa 3000 oppilasta. - Hän halusi jo nuorena päästä kotimaakuntansa Lu:n virkamieheksi ja 50-vuotiaana hänet ylennettiinkin oikeusministeriksi. Kungfutse ehti nostaa hallinnoimansa valtion kukoistukseen, ennen joutumistaan keisarin epäsuosioon.

Hän jätti kotinsa ja vaelsi 13 vuotta oppilaidensa kanssa, pyrkimyksenään etsiä hallitsija, joka arvostaisi hänen ponnistelujaan entisaikojen arvomaailman palauttamiseksi. - Tällaista hallitsijaa ei löytynyt ja Kungfutse viettikin 13 vuoden vaelluksen jälkeiset vuotensa vanhassa kotimaakunnassaan opettaen, vetäytyneenä poliittisesta elämästä.

Maineikkaalla mestari Kungfutsella ei ollut tarkoitus itse perustaa uutta uskontoa, mutta kuitenkin myöhemmin kungfutselaisuus saavutti osin uskonnon aseman. - Siitä tuli virallinen valtionuskonto 100-luvulla eaa., minkä jälkeen sen arvo- ja ajatusmaailma seremonioineen säilyivät aina 1900-luvulle saakka.

Kungfutsen opetus ja maailmankatsomus

Kungfutsen ajatuksista on hänen oppilaidensa toimesta koottu kirja nimeltään "Keskusteluja", joka sisältää sekä Kungfutsen opetukset että maailmankatsomuksen.

Kungfutselaisuuden ihanteena on "jalo ihminen", joka kaikissa toimissaan ilmentää moraalisia hyveitä. - Ihmisten uskotaan kykenevän hyviin tekoihin, joita yhteiselon sujuminen edellyttää. On mahdollista tulla viisaaksi ja oppia tekemään oikein, vaikka se viekin oman aikansa, kuitenkaan useimmat eivät saavuta sitä.

"Yhteinen hyve" on saavutettavissa viiden hyveen kautta.

  • Tärkein hyve on - Inhimillisyys ja hyväsydämisyys eli "jen" - Muut hyveet ovat:
  • Oikeamielisyys
  • Tapasäännösten noudattaminen
  • Viisaus
  • Uskollisuus

Inhimillisyys perustuu toisen osapuolen huomioon ottamiseen ja pyrkimykseen toisen hyvään.

Vastavuoroisuus on kungfutselaisuuden tärkeimpiä periaatteita.

Ihmissuhteet jaetaan viiteen suhteeseen. Kaikkiin suhteisiin kuuluvat omat vastavuoroiset hyveensä:

  • Hallitsijalle hyväntahtoisuus ja alamaisille uskollisuus
  • Isälle hyvyys ja pojalle vanhempainrakkaus
  • Aviomiehelle oikeamielisyys ja vaimolle kuuliaisuus
  • Vanhemmalle veljelle jalous ja nuoremmalle nöyryys
  • Vanhemmalle ystävälle huolenpito ja nuoremmalle kunnioitus

Teos, "Viisi klassikkoa", on oletettavasti Kungfutsen itsensä kokoama. - Se perustuu hänen tutkimuksiinsa vanhoista kiinalaisista käyttäytymistavoista ja arvoista. Se sisältää nimensä mukaisesti viisi kirjaa:

  • "Laulujen kirja" koostuu vanhoista runoista
  • "Rituaalien kirja" koostuu vanhoista käyttäytymisohjeista
  • "Muutosten kirjassa" on ennustuksia ja uskomuksia
  • "Historian kirjassa"
  • Teoksessa "Kevättä ja syksyä" on historiallisia vanhoja tapahtumia
  • Alun perin teoksia oli luultavasti kuusi, mutta viimeinen eli "Musiikin kirja" on kadonnut.

Lähteet: